torstai 25. lokakuuta 2012

Kirjamessuilla torstaina


Pääsin kerrankin kirjamessuille arkipäivänä. Kello oli 10:10, kun olin jo vienyt takkini säilytykseen (ei jonoa). Ensimmäinen osasto rappujen juurella oli Adlibriksen. Sieltä sai viiden euron lahjakortin, kun vain osallistui kilpailuun, jossa piti arvioida kirjapinon korkeutta.

Suuntasin aluksi Antikvaarisille Kirjamessuille. Antikvariaattien valikoimiin sai tutustua rauhassa ilman tungosta ja löysin etsimäni kirjat vähän yli tunnissa. Kävin tietysti suosikkini Antikvariaatti Punaparran osastolla, josta löysin kaksi Anita Brooknerin kirjaa. Messuhankintani ovat kuvassa:

Muut kirjat ovat antikvariaateista, mutta Basam Books myi Epätavallista lukijaa yhdellä eurolla. Montgomeryn Sinisen linnan olen lukenut lapsena, muita en ole lukenut.

Iltapäivän ohjelmaan kuului messuosastoilla kiertelemisen lisäksi muutama kirjailijahaastattelu. Ensimmäiseksi kuuntelin Anna Kortelaista, kun Reidar Palmgren haastatteli häntä romaanista Ei kenenkään maassa. Kirja on Kortelaisen isoisän tarina, mutta se perustuu varsin vähiin historiallisiin tietoihin. Kortelaisen mukaan teemoja on kolme: aate, musiikki, rakkaus. Mieleeni jäi erityisesti hänen isoisänsä oma luonnehdinta: ”Minä olen palmgrenilainen kommunisti.” Palmgren oli tietysti Raoul Palmgren, Kortelaisen haastattelijan isoisä.

Seuraavaksi kuuntelin Kaari Utriota ja Kristiina Vuorta, joiden aiheena oli ’historialliset viihderomaanit’. Vuori mainitsi yhdeksi esikuvakseen Utrion ja jonkinlainen kunnioitus näkyi haastattelussakin. Utrio vastasi kaikkiin kysymyksiin ensin. Molemmat arvostavat Angelica-kirjoja ja Kaari Utrio selitti syyn. Ne olivat historiallisia romaaneja, joissa ensimmäistä kertaa pääasiallinen toimija oli nainen. Kuten tiedämme, Angelica-kirjoja halveksuttiin, kun ne ilmestyivät (mutta ne myivät hyvin). Utrio sanoi, että niitä ei kukaan olisi kehdannut lukea junassa, mutta siinä hän erehtyi. Minä luin pikkutyttönä ensimmäistä Angelica-kirjaa nimenomaan junassa. En ehkä ymmärtänyt hävetä.

Lopuksi kuuntelin Katarina Eskolaa, kun hän puhui julkaisemistaan äitinsä Elsa Eklundin (Enäjärvi) päiväkirjoista. Tuo kirjahan oli tänään esillä monessa tiedotusvälineessä. Jaana on jo aiemmin kirjoittanut siitä ansiokkaan arvion. Eskolan haastattelusta poimin lauseen: ”Nuori näkee kirkkaasti.”

Tämänvuotinen kirjamessukäyntini päättyi lyhyeen kohtaamiseen. Kun noudin takkiani, vieressä oli omaa takkiaan hakemassa Anna Kortelainen. Uskalsin puhutella häntä ja kiittää ihanasta kirjasta Virginie!.

12 kommenttia:

  1. Margit, minäkin pyörin tänään antikvariaattisella puolella ja tein tyttökirjalöytöjä! :) Hieno tuo sinun Sininen linnasi. Huomenna menen uudestaan ja ehkä haen Epätavallisen lukijan, siis todella halpa!

    Kiinnostavaa keskustelua Angelica-kirjoista. Olen lukenut vain neljä ensimmäistä osaa, sitten kyllästyin. Joskus pitäisi taas jatkaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin luin Agelica-sarjasta vain alkua. Minusta ensimmäinen kirja oli paljon parempi kuin muut.

      Poista
  2. Oletpa päässyt kuulemaan kiinnostavia haastatteluja! Minäkin olisin halunnut kuuntelemaan Eskolaa, mutta perheenäidin velvollisuudet pitivät kotona - lauantaina pääsen messuilemaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnittelin messuohjelmani etukäteen ja nuo kolme haastattelua nousivat heti esille. Jostain syystä kaikki naisia tällä kertaa.

      Poista
  3. Minä pääsen messuilemaan vasta sunnuntaina, mutta on ihana fiilistellä näitä teidän jo käyneiden postauksia. Löysit Sinisen linnan! Se on minunkin etsintälistallani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin onnekas, kun pääsin messuille jo torstaina. Antikvariaattien varastot ovat silloin todennäköisesti parhaimmillaan.

      Poista
  4. Mainioita löytöjä! Tässähän ihan messukuume yltyy! Angelicoja olen itsekin lukenut ylpeydellä ja julkisesti, aika nuorena kylläkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin todella tyytväinen messulöytöihini. Kiva kuulla, että meitä Angelicoja lukeneita on enemmänkin.

      Poista
  5. Baby Janen olen noista löydöistäsi lukenut tänä vuonna, Sinisen linnan muutama vuosi takaperin. Sininen linna olisi kyllä mukava lukea uudestaankin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut Oksaselta Puhdistuksen ja Stalinin lehmät ja ajattelin, että Baby Janekin olisi kiva lukea. Hänen uuden tämänvuotisen kirjansa aion myös lukea, mutta joskus myöhemmin.

      Poista
  6. Aagh, olen niin kateellinen messuilusta! :) Satakunnasta on vain pitkä matka lähteä Helsinkiin jne jne. Onneksi olin sentään Turussa muutama viikko sitten ^^

    Hyvännäköisiä löytöjä, toivottavasti pidät Baby Janesta, itse en oikein sille lämmennyt, vaikka Stalinin lehmät on suosikkejani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsingissä asumisessa on hyvät puolensa! Olen kuullut Baby Janesta muiltakin samantapaisia kommentteja kuin sinulta, mutta ajattelin kuitenkin lukea sen.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.