perjantai 13. marraskuuta 2015

Alice Munro: Julkisia salaisuuksia

”Hän saattoi nähdä itsensä istumassa kivirappusilla kirsikoita syömässä ja katsomassa kuinka joku mies nousi rappusia paketti sylissä. Hän ei ole koskaan nähnyt niitä portaita, eikä sitä miestä, mutta hetken ne tuntuvat osalta hänen toista elämäänsä, elämää joka on yhtä pitkä ja monimutkainen ja outo ja ikävä kuin tämäkin.”
Alice Munro on sijoittanut novelliensa tapahtumat kanadalaiseen pikkukaupunkiin nimeltä Carstairs. Aikaskaala on pitkä, 1850-luvulta nykyaikaan. Aluksi Carstairs oli tuskin olemassa, jonkin aikaa se kukoisti pianotehtaan ympärillä ja lopulta tehdas meni konkurssiin. Tehtaan omistajasuvun jäseniä on novelleissa suuremmissa ja pienemmissä rooleissa.

Carstairsin kaupunki on kuitenkin vain sivuosassa. Munron novellit kertovat naisista, elämästä ja naisten tekemistä ratkaisuista. Tämän kokoelman naiset kaipaavat usein omasta elämästään toiseen, vaihtoehtoiseen elämään. Tai ainakin ajattelevat sitä, kuten alun lainauksen Maureen, joka on niminovellin Julkisia salaisuuksia päähenkilö.

Munron teksti on kaunista ja kevyttä. Hänen novellinsa saattaa näyttää onnellisen elämän kuvaukselta, mutta aina on jotain, jotain salaista, jotain yllättävää, joskus jotain pahaa. Ensimmäisessä novellissa Tuulentupia korostuu edellä mainitsemani kaipaus, kun kirjastonhoitaja Louisa ei tapaa koskaan miestä, jonka kanssa oli kirjeenvaihdossa ensimmäisen maailmansodan aikana. Tuulentupia onkin suosikkini näistä kertomuksista.

Novellit puhuvat elämästä niin vahvasti, että en pystynyt lukemaan niitä pitämättä taukoa jokaisen jälkeen. Kertomukset jäivät askarruttamaan mieltä pitkäksi aikaa.

Tekstistä voisi poimia useita painavia lauseita, mutta kirjoitan tähän yhden, joka sai minut hymyilemään:
”Sillä mitä muuta miehen kanssa eläminen oli jos ei hänen hulluudessaan elämistä?”
Julkisia salaisuuksia ovat arvostaneet myös muun muassa Suketus, Maria ja susar.

Alice Munro: Julkisia salaisuuksia
Suomentanut Kristiina Rikman
Tammen Keltainen kirjasto 2013, 327 s. (ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran 1995)
Englanninkielinen alkuteos Open secrets 1994

4 kommenttia:

  1. Munro! Ah! Hänen novelleissaan on jotain taianomaista, juuri siitä arjesta kumpuavaa, mutta merkityksiä täynnä olevaa asiaa, ajasta ja paikasta riippumatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Mitä enemmän luen Munroa sitä enemmän pidän.

      Poista
  2. Mitenkähän sitä oppisi tähän Munroon, ehkä tämä voisi olla sellainen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen lukenut kolme Munron kirjaa, ja tästä pidin eniten. Kokeilepa.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.