tiistai 18. lokakuuta 2016

Sofi Oksanen: Norma


Norma alkaa Norma Rossin äidin hautajaisista. Pian käy ilmi, että äiti on salannut Normalta tekemisiään. Norman ympärillä alkaa liikkua ihmisiä, jotka yrittävät saada häneltä tietoja, joita hänellä ei ole. Norma sotketaan äidiltä kesken jääneeseen juoneen, ja samalla hän selvittää oman salaisuutensa historiaa.

Normalla on nimittäin salaisuus, jonka tiesivät vain hän ja äiti. Salaisuus liittyy hiuksiin. Hiukset ja hiusten pidennykset johtavat kirjassa suurempiin ympyröihin.
”Se joka hallitsee unelmia, hallitsee maailmaa. Se joka hallitsee hiuksia, hallitsee naisia. Se joka hallitsee heidän lisääntymiskykyään, hallitsee myös miehiä. Se joka pitää naiset tyytyväisinä, tyydyttää miehetkin ja se joka tohtoroi hius- ja vauvakuumeisia ihmisiä, on heidän kuninkaansa.”
Normassa on aineksia jopa rikosromaaniksi, ja ripaus mystiikkaa. Minä koin sen puhuvan tasa-arvosta ja erilaisuuden hyväksymisestä. Kirja oli minulle positiivinen yllätys, jotain aivan erilaista Oksasen synkkien lähihistoriakirjojen jälkeen (joista olen pitänyt myös). Tosin synkkiä aiheita oli tässäkin. Pidin erityisesti siitä, että lukiessa piti olla tarkkana, muuten ei tiennyt, miten asiat ja ihmiset liittyvät toisiinsa.

Norma ilmestyi viime vuonna ja siitä on kirjoitettu blogeissa paljon. P. S. Rakastan kirjoja -blogissa on sellaisen lukijan arvio, jolle Norma on ensimmäinen Oksasen kirja. Samassa blogissa on myös linkkejä muiden arvioihin.

Sofi Oksanen: Norma
Like 2015, 304 s.

15 kommenttia:

  1. Minun mieleeni Norma on jäänyt kiehtovana tarinana, josta ei varmaan ensimmäisellä lukukerralla saanut läheskään kaikkea irti. Normasta olisi kiinnostavaa keskustella vaikkapa lukupiirissä ja vertailla lukukokemuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa. Blogikirjoituksistakin näkyy, miten eri tavoin Normaa on luettu.

      Poista
  2. Minulle tämä Norma ei oikein auennut, tuo hiusjuttu oli aika ihmeellinen. Aiemmat teokset olivat paljon vaikuttavampia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaisemmat olivat realistisia. Tässä oli mukana vähän yliluonnollisuutta, mutta minä pidin tästäkin.

      Poista
  3. Koska olen lukenut viime vuosina paljon satuja lapsen kanssa niin luin tämän samalla moodilla. Ja pidin! Oksanen on itsekin puhunut Tähkäpää-sadusta tämän kirjan innoittajana.

    VastaaPoista
  4. En ole tätä lukenut, Sofi Oksanen on tuttu Baby Janesta (ihana<3) ja Puhdistuksesta, josta en niiin paljon tykännyt. Veikkaisin että tykkäisin tästä enemmän kuin Puhdistuksesta. Jännä, että samalta kirjailijalta voi rakastua kovasti johonki teokseen, ja sitten osa jättää ihan kylmäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäpä mielenkiintoista: minä taas en pitänyt Baby Janesta yhtään. Olisi kiva tietää, mitä sinä pitäisit Normasta.

      Poista
  5. Kumma ettei tähän ole tullut tartuttua, ehkä vierastan tuota tukkajuttua. Puhdistus oli mahtava, Stalinin lehmät hyvä myös. Kyyhkysistä en innostunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on ihan sama järjestys, ensin Puhdistus, sitten Stalinin lehmät. Älä turhaan vierasta hiuksien osuutta Normassa.

      Poista
  6. Tykkäsin tästä paljon, mutta Oksasen historialliset romaanit ovat jääneet minulta väliin. Normam tarinalle toivon jatko-osaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaneeko Oksanen sarjoja. Epäilen. Muuten hyvä idea.

      Poista
  7. tämmöttös kirjotin: http://hannelesbibliotek.blogspot.se/2016/10/norma-av-sofi-oksanen.html

    VastaaPoista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.