Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä

Kirjan koko nimi on Omavaltaista menettelyä – Romaani rakkaudesta. Runoilija ja esseisti Ester Nilssonia pyydetään pitämään esitelmä kuuluisasta kuvataiteilijasta Hugo Raskista. Paneutuessaan aiheeseensa Ester rakastuu. Hän rakastuu mieheen, jota ei ole vielä edes tavannut. Hän rakastuu miehen ideaan, omaan luomukseensa. Kun he tapaavat, Ester on aivan varma, että heistä tulee pari.

Omavaltaista menettelyä poikkeaa tavanomaisesta rakastumisen käsittelystä analyyttisyydellään. Periaatteessa Esterkin pystyy olemaan analyyttinen. Sehän on hänen työtään. Ester ja Hugo keskustelevat tunteiden kuvaamisesta taiteessa. Esterin mielestä

”perusongelma on se, että muiden tekoja tulkitaan behavioristisesti, ulkoapäin ja objektiivisesti. Omia tekoja tulkitaan fenomenologisesti, tietoisuuden sisältä käsin.”

Rakastunut Ester ei tulkitse Hugon tekoja objektiivisesti. Hugo valehtelee. Hän pystyttää kulissia, kirjaimellisestikin, koska hänen tekeillä olevat taideteoksensa ovat silmän harhauttamiseen perustuvia kulisseja. Pienikin myönnytys hänen puoleltaan, pieni varomaton lausahdus, herättää Esterin toiveet. Usein Esterin käytös on suorastaan surkuhupaisaa.

Kaikki tietävät, että rakastunut ihminen ei käyttäydy välttämättä järkevästi. Siitä huolimatta lukeminen herätti lopulta ärtymystä. Älä haaveile siitä miehestä! Mene eteenpäin! Onneksi loppuratkaisu oli selkeä, eikä jättänyt Esteriä – eikä lukijaa - epätietoisuuden tilaan.

Lena Andersson: Omavaltaista menettelyä – Romaani rakkaudesta

Suomentanut Sanna Manninen

Siltala 2014, 214 s.

Ruotsinkielinen alkuteos Egenmäktigt förfarande – en roman om kärlek 2013

**********

Omavaltaista menettelyä sai August-palkinnon vuonna 2013, joten se kuuluu Helmet-haasteen kohtaan 16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja.