lauantai 5. elokuuta 2017

Kuukauden nobelisti Gao Xingjian: Vaarin onkivapa

Vaarin onkivapa on novellikokoelma, jossa on 17 novellia. Ne on kirjoitettu 1980-luvun alkupuolella.

Heti ensimmäisessä novellissa Ystävä on kokoelmalle tyypillinen aihe. Kaksi vanhaa ystävystä tapaa ja keskustelussa nousevat esille kokemukset kulttuurivallankumouksen ajalta. Toiselle heistä oli jopa järjestetty valeteloitus. Sama rakenne on monessa muussakin novellissa. Tarinan nykyajan takaa paljastuu varsinainen aihe, joku ”Suuren puhdistuksen” aikainen tapahtuma, koettelemus tai menetetty rakkaus.

Joissakin novelleissa on luotu tunnelma käyttämällä tehokeinona sadetta. Rakkauskertomukseksi tulkittavassa novellissa Huadou harmaa tihku korostaa melankoliaa. Kylmässä tarinassa Tiellä Pekingistä tullut byrokraatti kuolee lumisateeseen. Yhden novellin nimikin on Sadetta, lunta ja sen sellaista.

Niminovelli Vaarin onkivapa on kokoelmassa viimeisenä. Se on puhdasta tajunnanvirtaa ja poikkeaa tyyliltään – vaikka ei aiheeltaan – muista novelleista. Jälkisanoissa kirjailija ilmoittaa pyrkimyksenään olevan uudistaa novellia tarinankerronnasta ja hahmovetoisuudesta kohti kielen avulla synnytettäviä tunnetiloja. Siitä huolimatta löysin kertomuksista tarinoita, ehkä lukijana odotin niitä. Ne muutama lyhyt novelli, jotka kuvasivat hetkeä ilman taustoitusta, jäivät vieraiksi.

Peukutan (Novellihaaste 2) novellia Joen tuolla puolen, jossa jo nimen mukaisesti tapahtumapaikka on keskeinen.

Vuori joen tuolla puolen on ollut turvapaikka erakoituneelle munkille, siitä on haaveiltu paikkana, johon pääsee pakoon maailman mullistuksia, se on rauhallinen paikka kaukana ruuhkaisesta kaupungista, ehkä yksinäinen, mutta ääretön ja vapaa. ”Vuorellakin on sielu.”


Gaolta on tämän novellikokoelman lisäksi suomennettu kaksi romaania. Niistä voi lukea esimerkiksi seuraavista kirjoituksista:
Vapaan miehen raamattu, Kirjahylly
Sielun vuori, Jokken kirjanurkka.

Gao Xingjian: Vaarin onkivapa
Suomentanut Riina Vuokko
Otavan kirjasto 2009, 375 s.
Kiinankielinen alkuteos Gei wo laoye mai yugan
Novellit kirjoitettu 1980-1986

*********** 
Helmet-haasteessa kohta 4. Kirja lisää hyvinvointiasi.

26 kommenttia:

  1. Olen lukenut tämän joskus, mutta en muista novelleista juuri mitään, paitsi että hyvä kirja tämä mielestäni oli ja jäi omaan hyllyyn. Pitäisi varmaan lukea uudelleen nyt novellihaasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta novellikokoelmille käy usein noin: jos ne ovat yhtenäisiä, niistä muistaa lähinnä tunnelman.

      Poista
  2. Aasia kiinnostaa, joten siksi tämäkin novellikokoelma uteloittaa mieltäni. Hiomaan muuten jälleen ajattelevani, että jos ei olisi novellihaastetta, saattaisin ohittaa koko kirjan. Eli selkeästi novellihaasteesta on edelleen minulle hyötyä, sillä se tuuppaa rohkeasti novelleja kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos Aasia kiinnostaa, Vaarin onkivapa on hyvä valinta. Sen novelleista saa jonkinlaista käsitystä Kiinan olosuhteista.

      Poista
  3. Varmasti mielenkiintoinen kokoelma. Laitan tämän korvan taakse, novelleja on kiva lukea silloin tällöin. Itse innoistuin niistä pari vuotta sitten muistaakseni Alice Monron myötä ja muutenkin olen huomannut että romaaneissakin episodimaisuus sopii mulle hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alice Munro on loistava novellisti. Nämä eivät ole ihan hänen tasoisiaan, mutta hyviä kuitenkin.

      Poista
  4. Minulla jäi tämä kesken. :( Kirja oli taannoin mukana jossain Oulun kaupunginkirjaston kirjapassissa (taisi olla käännöskirjapassi, jossa oli 8 käännössuositusta). Muutaman novellin jälkeen lukuintoni hyytyi täysin, en vain päässyt mukaan novellien maailmaan. Kiinnostava valinta Helmet-haasteessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helmet-haasteen valinta tuli negatiivisen kautta: tämän kirjan luettuani muistin taas, miten hyvä on asua vapaassa maassa.

      Poista
  5. Tämä oli minulle täysin vieras kirja. Jotenkin ei ole tullut oikeastaan koskaan pahemmin tartuttua novelleihin. Luen myös liian vähän aasialaista kirjallisuutta. En ole osallistunut haasteeseenkaan, kun olen jo niin monessa mukana. Ehkä joskus sitten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä valitsin tämän kirjan nobelistisarjani vuoksi. Novellihaasteeseen osallistuminen tuli plussana.

      Poista
  6. Tästä olen kuullut kehuja, eikä kiinalaista kirjallisuutta ole tullut liiemmälti luettua. Pitää muistaa tämä hieman aktiivisemmin, kun taas käyn kirjastossa. Luulen, että pidän tästä.

    VastaaPoista
  7. Tässäpä mainio vinkki novellihaasteeseen, kiitos! Kiina kiinnostaa, luin vähän aikaa sitten kulttuurivallankumoukseen liittyvän loistavan romaanin, Madeleine Thienin Do Not Say We Have Nothing.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaarin onkivapa on hyvä lisä novellihaasteeseen. Kiitos myös itsellesi kirjavinkistä. Kiinalaisia tai Kiinaa käsitteleviä kirjoja tulee luetuksi liian vähän.

      Poista
  8. Olen tästä kuullut positiivista aiemminkin ja sinun kirjoituksesi myötä asialle tuli vahvistusta.

    Miten muuten alunperin päädyit aloittamaan tämän Kuukauden nobelisti -sarjan ja onko vielä kuinka paljon nobelisteja jäljellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloin hiljakseen keräillä nobelistien kirjoja jo 70-luvulla. Sitä en osaa itsekään sanoa, miksi, mutta olen 'aina' ollut kiinnostunut nobelisteista. Nythän minulla on jokaiselta nbelistilta vähintään yksi kirja. Kun aloin pitää blogia, niin ajatus kuukausittaisesta nobelistin kirjasta syntyi itsestään. Onhan noita vielä jäljellä, nyt tasan 60, ja joka vuosi tulee yksi lisää. Ennen pitkää sarjani kirjoittaminen tulee vaikeaksi. On niin erikoisia tapauksia (ja kieliä) jäljellä.

      Poista
  9. Kuulostaa (yllättävän) mielenkiintoiselta, sillä kiinalainen kirjallisuus ei ole koskaan erityisemmin kiinnostanut minua. Ehkäpä kiinalaisia novelleja voisi kokeilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gaon novelleilla olisi ainakin helpompi kokeilla kuin esimerkiksi toisen kiinalaisen nobelistin Mo Yanin monisatasivuisilla romaaneilla. Tosin minä pidän niistä enemmän, ovat todella hyviä.

      Poista
  10. En olekaan lukenut pitkään aikaan novelleja ja kiinalainen kirjallisuuskin on ollut minun kirjalistallani aika vähissä. Kuulosti kyllä varsin mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en lue kovin paljon novelleja, mutta aina välillä tulee vastaan kiinnostavia kokoelmia.

      Poista
  11. Jostakin syystä kiinalainen tai Kiinaan sijoittuva kirjallisuus ei ole oikein houkutellut minua, vaikka varteenotettavia tärppejä olenkin saanut toisilta bloggaajilta. Olisi kyllä syytä tutustua kiinalaiseen kulttuuriin ja kirjallisuuteen, novellit olisiva sinänsä matalan kynnyksen tapa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Novellit ovat tosiaan suht. kevyt tapa tutustua kiinalaiseen kirjallisuuteen, kuten jo tuossa edellä totesin Tuulevillekin.

      Poista
  12. Kiinnostuin tästä jo kun tätä luettiin ensimmäiseen novellihaasteeseen, nähtäväksi jää saanko sen luettuakin joskus. Kokisin kuitenkin jollain tapaa tärkeäksikin lukea, noin aihepiiriltään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensimmäisestä novellihaasteesta minäkin tämän huomasin. Olen lukenut Gaon romaanin Vapaan miehen raamattu, mutta siitä en innostunut.

      Poista
  13. Kiitos vinkistä! Novellin mitta voisi olla sopiva kiinalaiseen kirjallisuuteen tutustumiselle. VIinamaa kun jäi kesken ;-)

    Minna /Kirsin Book Club

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, että yritit lukea juuri Viinamaata. Olen kuullut siitä negatiivisia kommentteja, enkä ole itsekään sitä lukenut. Sen sijaan olen lukenut kaksi muuta Mo Yanilta suomennettua kirjaa: Seitsemän elämääni ja Punainen durra. Pidin niistä molemmista, mutta eityisesti romaanista Seitsemän elämääni.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.