Tove Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia

 

Tove Janssonin Bulevardi ja muita kirjoituksia sisältää lehdissä ilmestyneitä kertomuksia tai novelleja. Suurin osa kirjoituksista on 1930-luvulta, muutama on myöhäisempi, vanhin jopa vuodelta 1995. Siinä vanheneva kirjailija istuu ranskalaisessa puistossa ja etsii ideoita kirjoittamiseen.

Melkein kaikissa kirjoituksissa on Janssonin itsensä tekemä alkuperäinen piirroskuvitus. Olisipa nykyisinkin lehdissä samanlaisia! Kuvat ovat tämän kokoelman helmi. Kertomusten väliin on lisätty aiheeseen sopivia piirroksia, joilla Jansson kuvitti muiden kirjoittajien kertomuksia. Kirjan toimittajan ja suomentajan Sirke Happosen jälkisanoissa kerrotaan, että Jansson hankki tuloja lehtien kuvittajana kuten äitinsä Signe Hammarsten Jansson.

Viehättäviä ovat kirjoituksetkin. Monien tapahtumapaikka on Pariisi, kuten kokoelman aloittavan Bulevardin.

”Bulevardi syntyi taatusti Pariisissa. Eivätkä sen jälkeläiset koskaan vedä vertaa kantaäidilleen, joka lakkaamatta kasvaa ja säkenöi, kruunaa öiset fasadinsa leiskuvien valomainosten tiaralla ja asfalttinsa autojen tiheällä lamppuvirralla.”

Bulevardi on vanhin Janssonin kirjoituksista. On hieman yllättävää, että nuori nainen on valinnut päähenkilöksi monsieur Chatainin, joka vaeltaa pitkin bulevardeja ja tarkkailee muita kulkijoita, kunnes rakastunut nuoripari saa hänet tuntemaan itsensä vanhaksi ja yksinäiseksi. Kertomuksissa vieraillaan myös Dresdenissä, Caprilla ja Veronassa. Veronassa kertoja, nuori turistinainen, tapaa paikallisen asukkaan, erikoislaatuisen Jolandan, josta ei osaa irrottautua ja jonka luokse päätyy majoittumaan. Jolanda on ilmeisen varaton, mutta hänen asunnossaan on kaiken roinan alla mosaiikkia ja seinällä kosteusläiskien pilaamia maalauksia.

Tietysti ollaan Suomessakin. Vuokrahuoneen etsimisestä kertova Vuokrataan huone... on hauska ja vaikuttaa perustuvan Janssonin omiin kokemuksiin. Taiteilija ei tunnu olevan vuokranantajien suosikkiammattien joukossa.

Myöhemmissä kertomuksissa on yksi, jossa esiintyvät hemuli, Kampsu, Vilijonkka ja homssu. Epähemulimaisessa tarinassa runoja kirjoittavan hemulin luona on ollut juhlat, jonka jälkeen hänellä on hirveä krapula.

”Oli erehdys pyytää heidät tänne... Minä tein itseäni tykö eikä kulttuuripiireissä pidä tehdä niin. Nyt he ovat pettyneitä minuun. Apurahoja ei enää tule.”

Tarina päättyy onnellisesti, kun hemuli ja kulttuurisihteerinä toimiva homssu jakavat homssun saamat onnenkalossit, yksi kalossi kummallekin.

Bulevardi ja muita kirjoituksia oli kaikkine kuvineen oikein mukavaa luettavaa. Samalla se laajensi käsitystä Tove Janssonista taiteilijana.

Tove Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia
Suomentanut Sirke Happonen; yhden kirjoituksen suomentanut Rauno Aho
Tammi 2017, 288 s.
Ruotsinkielinen alkuteos Bulevarden och andra texter 2017
Kirjoitukset ovat vuosilta 1934–1995
Kannen kuva on Janssonin Paris (Metro)

***********

Helmet-haaste: kohta 32. Kirja liittyy jollain tavalla Tove Janssoniin.