Olen aiemmin lukenut Mihkel
Raudin rikosromaanin Sininen on sinun taivaasi, josta en pitänyt lainkaan. Se oli minulle liian
raaka ja verinen. Rein Raud on Mihkelin veli. Hänen kirjansa Täydellisen lauseen kuolema sopi minulle
paremmin.
Täydellisen
lauseen kuolema
on luokiteltu jännityskirjaksi, mutta se ei ole jännittävä, vaikka siinä seurataan
nuoria virolaisia, joiden verkosto kuljettaa KGB:n salaista materiaalia Suomen
kautta Ruotsiin. Lienee ollut hyvin vaarallista toimintaa. Tapahtuma-aika on
juuri ennen Neuvostoliiton romahdusta, eikä vapaus ole enää pelkkä haave, vaan
mahdollisuus.
Kirjassa on kepeän tuttavallinen
lukijan kanssa keskusteleva sävy. Kirjan minä vaikuttaa kirjailija Raudilta.
Veli Mihkelkin mainitaan. Tuo minä ei kuulu mitenkään nuorten toimijoiden
joukkoon. Hän vain silloin tällöin puhkeaa muistelemaan neuvostoaikoja,
esimerkiksi koulujen hammashoitoa. Muistelut luovat ajankuvaa ja niitä on
mukava lukea, vaikka ne tekevät muutenkin hajanaisesta rakenteesta vielä
hajanaisempaa.
Tässä eräs näistä muisteluista,
ensimmäiseltä matkalta Suomeen:
"Kun olin lapsi, minulle tuotiin Suomesta lahjaksi Matchbox-autoja, ja luokkatoverillani Peeter Lauritsilla puolestaan oli paljon legoja. Niillä me sitten leikimme rakentaen pala palalta todellisuutta, jota ympärillämme ei ollut. Vuosia myöhemmin oli tosi outoa nähdä tien vieressä oikeita huoltoasemia – aivan kuin seinä olisi sortunut minun ja lapsuuteni väliltä, aivan kuin olisin ylittänyt rajan, joka suojasi minua oikealta todellisuudelta."
Rein
Raud: Täydellisen lauseen kuolema
Suomentanut
Hannu Oittinen
Like 2016, 218 s.
Vironkielinen alkuteos
Täiusliku lause surm 2015
***********
Helmet haaste: 35.
Entisen itäblokin maasta kertova kirja.
Tämä kirja kiinnostaa ja kun on Rakas Viro -haaste ja kirjankin omistan, niin enköhän tämän ennen pitkää lue. Tuo kannen kuva on mahtava!
VastaaPoistaTämä kannattaa kyllä lukea. Kirja kertoo enemmän neuvostoaikaisesta Virosta kuin "rikoksesta".
Poista