Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö

Räjähdemiehen perintö, kirja Nobelin kirjallisuuspalkinnosta on kuin tehty minulle nobelisteista kirjoittavana bloggaajana.

”Kirjallisuus ja rauha yhdistettynä luonnontieteisiin oli Nobelin resepti ihmiskunnan menestykselle."

Siinä tutkija Sanna Nyqvistin tiivistys ja tulkinta Alfred Nobelin ajatuksesta kuuluisien palkintojen takana. Nobelin ura ja omaisuuden kartuttaminen perustui luonnontieteisiin, mutta hän arvosti kirjallisuutta, luki paljon ja kirjoitti itsekin, nuorena runoja ja vähän ennen kuolemaansa näytelmän Nemesis, josta kirjassa on oma lukunsa.

Tie kirjallisuuden nobelistiksi on pitkä. Kirjailijan on yleensä täytynyt olla ehdotettujen palkinnon saajien joukossa monena vuotena ennen kuin lopulta pääsee Nobel-komitean muutaman vakavasti harkitseman joukkoon. Ehdokkaita voivat esittää ”Ruotsin Akatemian jäsenten lisäksi ulkomaisten kirjallisuusakatemioiden jäsenet, kirjallisuuden ja kielten professorit, aiemmat Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat sekä kansallisten kirjallisuusliittojen puheenjohtajat”. Räjähdemiehen perinnössä on lista vuoteen 1968 mennessä ehdotetuista suomalaisista. Juhani Ahoa on ehdotettu monena vuonna, samoin Bertel Gripenbergiä ja tietysti F. E. Sillanpäätä. Mika Waltari on myös useimmin ehdotettujen joukossa. Lista päättyy vuoteen 1968, koska ehdokasasettelu on salainen 50 vuotta. Yhtä kauan on salainen Akatemian tekemä valintaan liittyvä taustatyö.

Valinnat liittyvät omaan aikaansa. Esimerkiksi vuoden 1907 nobelistin Rudyard Kiplingin teokset ovat nykyajasta katsottuna niin rasistisia, ettei hänellä olisi enää mahdollisuuksia palkintoon. Valinnat liittyvät myös valitsijoihin. Ruotsin Akatemiassa on kerrallaan 18 jäsentä. Ensimmäinen nainen akateemikkona oli Selma Lagerlöf. Hän oli ainoa nainen Akatemiassa vuodesta 1914 vuoteen 1940. Nykyisessä Akatemiassa on kaksitoista miestä ja kuusi naista. Palkinnon saajista suurin osa on ollut eurooppalaisia miehiä.

Räjähdemiehen perinnössä on luku naisten vähyydestä palkinnon saajissa. Naisia on palkittu 15 ja miehiä 101, kun otetaan mukaan tänä vuonna myönnetyt kaksi palkintoa. Nobel-komitean arvioissa naisiin on suhtauduttu kirjailijoina vähättelevästi ja kun heitä on verrattu mieskirjailijoihin, on helposti löydetty ansiokkaampi mies. Vähättely ei rajoitu komiteaan, vaan näkyy esimerkiksi Nobel-palkitun V. S. Naipaulin haastattelusta, jossa ”hän totesi naiskirjailijoiden olevan vähempiarvoisia näiden ”sentimentaalisuuden” ja ”rajoittuneen maailmankuvan” vuoksi”. Haastattelu on vuodelta 2011.

Edellä nostamieni asioiden lisäksi kirjassa käsitellään paljon muuta, kuten Nobelin palkinnon alkuperäistä vastaanottoa ja nousua maailman tärkeimmäksi kirjallisuuspalkinnoksi ja samalla kirjallisuuden auktoriteetiksi. Palkinnon seurauksena kirjailijan tuotanto on usein hiipunut, näinhän kävi Sillanpäällekin. Palkinnosta kieltäytyneet ovat saaneet oman lukunsa, samoin valintoihin liittyneet kohut ja skandaalit. Päätösten poliittisuutta pohditaan myös. Ruotsin Akatemian vuoden 2018 kriisi välittömine seurauksineen on ehtinyt kirjaan.

Räjähdemiehen perintö sopii luettavaksi kaikille kirjallisuudesta ja Nobelin kirjallisuuspalkinnosta kiinnostuneille. Se on laajaan tutkimustyöhön perustuva tietopaketti, joka korostaa kirjallisuuden tärkeyttä, kuten Alfred Nobel itse teki luodessaan palkintonsa.

Räjähdemiehen perintö on luettu myös blogissa Kulttuuri kukoistaa.

Sanna Nyqvist: Räjähdemiehen perintö

Tammi 2019, 240 s.