Daniela Krien: Die Liebe im Ernstfall

Saksaan työmatkalle mukaan ottamani luettava loppui kesken, joten ostin tämän kirjan sikäläisestä kirjakaupasta. Se oli esille laitetuista kaupan kymmenestä myydyimmästä kirjasta toinen saksalainen. Vasta myöhemmin kirjailijan nimi alkoi tuntua hämärästi tutulta. Daniela Krienin esikoisteos on suomennettu nimellä Vielä joskus kerromme kaiken ja siitä löytyy useita blogikirjoituksia. Minä en ole lukenut sitä. Die Liebe im Ernstfall (rakkaus hätätilassa) on Krienin kolmas teos. Se on ilmestynyt tänä vuonna.

Kirja kertoo viidestä naisesta, jokaisesta vuorollaan omassa luvussaan. Rakenne on varsin jännä. Naiset vilahtelevat sivuhenkilöinä tai pelkästään mainintoina toistensa luvuissa. Kahden viimeisen luvun naiset ovat sisaruksia, joten he osallistuvat toistensa elämään enemmän.

Nimessä olevat hätätilat ovat todella sellaisia. Yhden vauva kuolee, ilmeisesti kyseessä on kätkytkuolema. Toinen miettii, teettääkö kolmannen abortin. Yhtään lasta hän ei ole synnyttänyt. Kolmas kokee henkisen kriisin, kun miesystävä jättää. Kaksi valitsee uran ja perheen välillä. Molemmat ovat taiteilijoita, toinen on kirjailija ja toinen näyttelijä. Vaikka kirjan nimessä oleva rakkaus ehkä suuntaa ajatukset naisen ja miehen väliseen suhteeseen, enemmän tässä on kysymys naisen suhteesta lapsiin. Toki miehet ovat myös mukana, mutta tämän kirjan näkökulma on naisten.

Tapahtumapaikka on Leipzig, jossa myös kirjailija Krien asuu. Naiset olivat lapsia Berliinin muurin murtuessa ja asuivat Itä-Saksassa, aivan kuin kirjailija itse. Saksalainen löytää kirjasta varmasti enemmän viittauksia itä- ja länsisaksalaisuuteen kuin minä pystyin huomaamaan. Selvimmin tausta näkyy sisarusparin vanhemmissa, joista varsinkaan isä ei hyväksy maahan syntynyttä kulutuskulttuuria.

Yksi yksityiskohta kiinnitti huomioni. Jokaisen naisen kertomuksessa esiintyy jossakin kohdassa tervapääskyjä ikään kuin kommentoimassa. Esimerkiksi kirjailijan palatessa kotiin epäonnistuneelta kesälomailulta lastensa, ex-miehensä ja tämän uuden kumppanin kanssa, hän etsii taivaalta tervapääskyjä, mutta joutuu toteamaan olevansa myöhässä. Ne ovat jo lentäneet pois. En tiedä, onko tervapääskyn nimi saksalaisille jotenkin symbolinen. Se on Mauersegler, Mauer = muuri ja Segler = purjehtija.

Havainnot ihmissuhteista ja naisten eteen tulevat ongelmat ovat minusta yleispäteviä, mahdollisia missä tahansa. Kirjan sijoittuminen nykyiseen itäiseen Saksaan tuo siihen oman mielenkiintonsa. Katselin hieman saksalaisia blogeja ja niissä tästä pidetään kovasti.

Daniela Krien: Die Liebe im Ernstfall

Diogenes 2019, 288 s.

***********

Die Liebe im Ernsfall on ensimmäinen lukemani tänä vuonna ilmestynyt romaani, joten se on helppo sijoittaa Helmet-haasteen kohtaan 49. Vuonna 2019 julkaistu kirja.