Kirjamessuilla perjantaina

Markus Harju, Rimma Erkko, Matti Järvinen

Perjantaina käytin aikaa kirjatarjonnan tutkimiseen eli kiertelin kustantamojen osastoilla. Messuostokset jätin sunnuntaille. Toki kuuntelin keskustelujakin. Päivän teema oli suomentaminen. Spefin suomentamisen saloista puhuivat kääntäjät Markus Harju ja Rimma Erkko haastattelijana Matti Järvinen. Spefin suomentamisessa yhtenä haasteena ovat  sanat, joille ei ole vastinetta. Suomentajan pitää olla luova ja kehitellä uudissanoja. Erityisen hankalia ovat sanaleikit. Kielen rytmi ja teoksen tunnelma pitää saada välittymään. "Hyvä käännös tuntuu siltä kuin kirja olisi alun perin kirjoitettu suomeksi."

Rauno Sainio ja haastattelija Moona Tuominen

Keskustelussa Rauno Sainio – kiinankielisen kirjallisuuden sanansaattaja kuultiin ensin, millaisen tien Rauno Sainio on kulkenut kiinan suomentajaksi. Hän oli ollut kiinnostunut koreasta, mutta sitä ei ollut hänen yliopistossaan tarjolla, joten hän päätyi kiinaan. Ja stipendin turvin myös Kiinaan. Sainio on aloittanut suomentajana niin, että on itse ehdottanut kirjoja kustantajille. Hän tekee sitä edelleen, mutta saa nykyisin kääntämispyyntöjä myös kustantajilta.

Kuvassa on äidiltä perimäni Anna-sarjan kirjat Annan nuoruusvuodet, Anna ystävämme, Anna omassa kodissaan ja Sateenkaarinotko. Painokset ovat vuodelta 1950. Keskustelu Vihervaaran Anne ja Uudenkuun Emily – L. M. Montgomeryn ikinuoret klassikot keräsi täyden katsomon, jossa istui minun kaltaisiani varttuneempia, jo lapsena Annaan ja Emiliaan kiintyneitä lukijoita. Nimet on siis uusissa käännöksissä vaihdettu alkuperäisiksi! Suomentajat Terhi Leskinen (Anne) ja Kaisa Ranta (Emily) kertoivat, millaista oli kääntää näitä rakastettuja klassikoita ja mitä muutoksia esimerkiksi nimiin oli tehty. Ilokseni kuulin, että Emilian leimahdus oli säilytetty. Kuultiin myös, että vanhoihin käännöksiin oli aikanaan tehty joitakin poistoja ja yllättäen myös lisäyksiä. 

Kristiina Rikman ja Aleksi Milonoff (haastattelijana Tammen viestintäpäällikkö Johanna Harkkila) puhuivat Keltaisen kirjaston kääntämisestä. Rikman on suomentanut Keltaista kirjastoa jo kauan, esimerkiksi John Irvingin teokset paitsi uusinta eli yli tuhatsivuista Viimeistä tuolihissiä. Siinä kohdassa hän ojensi viestikapulan Milonoffille. Suomentajat kertoivat myös kirjailijatapaamisistaan. Murakami oli sanonut Milonoffille "You look like a student". Kun heiltä pyydettiin suositusta Keltaisen kirjaston teoksista, Rikman valitsi James Salterin Kiitävät vuodet, jonka hän suomensi jo 1991, ja Milonoff Petina Gappahin romaanin Pimeydestä loistaa valo.

Sarkomaa, Haatainen, Mickwitz, Raevaara, Onali

Yksi huolikeskustelu kuului perjantain ohjelmaan eli Ammattina kirjoittaminen: Millainen on työmme tulevaisuus? Keskustelijoina kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok) ja Tuula Haatainen (sdp) sekä kirjailijat Peter Mickwitz ja Tiina Raevaara, haastattelijana Alma Onali. Puhuttiin kirjailijoiden heikkenevästä tulonmuodostuksesta, johon poliitikkojen päätökset ovat osaltaan vaikuttamassa. Hallituspuolueen edustaja Sarkomaa sanoi vastustavansa kirjojen alv:n nostamista, mutta haluanpa katsoa, miten hän äänestää, jos asiasta äänestetään eduskunnassa. Voimakkaimmin minulle jäivät mieleen Mickwitzin painokkaat puheenvuorot lukemisen ja demokratian välisestä yhteydestä. "Kulttuurin alasajo on ideologista."

Päivän lopuksi kävin Avain-kustantamon järjestämässä tilaisuudessa, jonka aiheena olivat selkokirjat. Paikalla oli sekä selkokirjojen tekijöitä että somevaikuttajia. Kiinnostus selkokirjoja kohtaan on nousussa, kun niiden tärkeys on ymmärretty.

Helsingin Kirjamessuilla torstaina

 

Ensimmäinen päivä kirjamessuilla sujui esityksiä kuunnellen. Hieman ehdin kierrellä katsomassa antikvariaattien tarjontaa ja jutella tapaamieni tuttavien kanssa. Aloitin professori emeritus Jukka Maalammen kirjan Painovoima esittelystä. Sen sisällön kertoo alaotsikko Kuinka ihminen on oppinut ymmärtämään maailmankaikkeutta. Aristoteleen ajasta kuljetaan 1100-luvun yliopistojen, Galilein ja Newtonin kautta Einsteinin painovoimakäsitykseen unohtamatta nykytieteen haasteita eli pimeää ainetta ja pimeää energiaa.

Silvia Hosseini, Paula Noronen ja Aleksis Salusjärvi keskustelivat aiheesta Vuonna 2064: Lukemisen tulevaisuus yllättävänkin positiivisin ajatuksin. Seuraavan keskustelun otsikko oli Mihin tiedekirjoja tarvitaan? Journalismin tutkija Maria Lassila-Merisalo, tietokirjailija Ville Lähde ja kustannusjohtaja Leena Kaakinen haastattelijana kirjailija Tiina Raevaara puhuivat alkuun siitä, mitä tiedekirjalla tarkoitetaan. Yksi määritelmä on, että se perustuu vertaisarvioituun tutkimustietoon. Suomenkielisen tiedekirjallisuuden tarpeesta oltiin yksimielisiä jo ihan termien ja yhteiskunnallisen keskustelun vuoksi.

Kirjojen kaipuu on kirjahistoriaa 1800–1830-luvuilta. Kirjasta olivat puhumassa sen viidestä kirjoittajasta kulttuurihistorian dosentti Heli Rantala ja yliopistonlehtori Janne Tunturi. Karo Hämäläinen haastatteli. Käsiteltynä aikakautena kirjoja oli vähän, niiden hankkimiseksi piti nähdä vaivaa, kirjakaupat ja kirjastot olivat vasta tuloillaan. Siitä huolimatta innokkaita kirjaihmisiä oli jo.

Forss, Huhtinen ja haastattelija Juha Roiha.

Kaksi Juice Leskistä käsittelevää kirjaa esiteltiin yhdessä. Timo Kalevi Forss on kirjoittanut kirjan Tuntematon Juice Leskinen Juicen muille artisteille tekemistä lauluista. Arto Huhtisen kirja on Juice – Sanataiteen mestari. Sen aiheena on Juicen kirjasto ja sen vaikutus hänen teksteihinsä. Tämä keskustelu oli hauska anekdootteineen.

Keskustelussa Mitä ovia kirjallisuus avaa maailmalla? Ville Blåfield, Fredrik Rahka, Pirkko Saisio ja haastattelija Tiia Standén puhuivat siitä, mitä kirjallisuuden vienti vaatii sekä muilta toimijoilta että kirjailijoilta. Tässä voin huomauttaa, että Pirkko Saisio sai aplodit jo lavalle astuessaan. Päivän viimeinen keskustelu oli taas Tiedetorilla, aiheena Tieteen kaksipäiset koirat - mikä on sallittua tieteen ja taiteen nimissä? Keskustelemassa olivat kirjailijat ja tutkijat Tiina Raevaara ja Iina Korhonen. Heidän uudet kirjansa ovat Ikuisen elämän lyhyt historia: kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan (Raevaara) ja Kaksipäinen koira ja muita eläimiä Neuvostoliiton tieteessä (Korhonen). Haastattelija oli Reetta Kettunen. Keskustelussa oli kolme aihetta: kuolema, etiikka ja mielikuvituksen voima. Aikaa oli poikkeuksellisesti käytettävissä kokonainen tunti, ja se näkyi heti keskustelussa, jossa päästiin syvemmälle kuin kirjamessuilla yleensä.

Helsingin Kirjamessut - ennakointia

 

Keräsin Helsingin Kirjamessujen ohjelmasta kiinnostavia ohjelmanumeroita. Niitä löytyi taas niin paljon, että kaikkia en ehdi/jaksa kuunnella. Messuilla on muutakin tekemistä: antikvariaattien tutkimista, tuttujen tapaamista, yleistä haahuilua... Kirjoitan tähän joitakin vinkkejä listaltani.

Torstai 24.10.

Huomasin valinneeni monta otsikon Tiedetori alla olevaa keskustelua. Nämä kaikki ovat Kruununhaka-lavalla.

11.00 Painovoima. Jukka Maalampi, haast. Anne Liljeström

12.30 Mihin tiedekirjoja tarvitaan? Leena Kaakinen, Maria-Lassila Merisalo, Ville Lähde, Tiina Raevaara

16.30 Tieteen kaksipäiset koirat – mikä on sallittua tieteen ja taiteen nimissä? Tiina Raevaara, Reetta Kettunen, Iina Korhonen

18.00 Tulevaisuuskeskustelu – Matkalla avaruudessa. Tommi Tenkanen, Kirsi Lehto, Risto Isomäki, Pekka Janhunen, haast. Pauliina Grym

Kirjaesittelyistä kiinnostavat lukupinossani odottava Kirjojen kaipuu – Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa (Töölö klo 13) ja ikisuosikkiani Juice Leskistä käsittelevät kirjat Juice – Sanataiteen mestari ja Tuntematon Juice Leskinen – Kertomuksia toisille artisteille tehdyistä lauluista ja niiden synnystä (Esplanadi klo 14.30).

Perjantai 25.10.

Perjantain teemaksi muodostui suomentaminen. Se on aihe, joka on mietityttänyt minua pitkään. Ihailen suomalaisia kääntäjiä ja heidän ammattitaitoaan. Suomentamisesta puhutaan Töölö-lavalla.

11.00 Spefin suomentamisen salat. Markus Harju, Rimma Erkko, haast. Matti Järvinen

11.30 Rauno Sainio – Kiinankielisen kirjallisuuden sanansaattaja. Rauno Sainio, haast. Moona Tuominen

12.00 Vihervaaran Anne ja Uudenkuun Emily – L. M. Montgomeryn ikinuoret klassikot. Uudet suomennokset. Kaisa Ranta, Terhi Leskinen, haast. Suvi Ahola

14.30 Keltaisen kirjaston kääntäminen. Kristiina Rikman, Aleksi Milonoff

17.00 Pirkko Saision maailmat kirjailijan, kääntäjän ja agentin näkökulmasta. Pirkko Saisio, Jitka Hanušova, Urpu Strellman, haast. Hannele Jyrkkä

18.30 Jane Austenin suomentaminen. Kersti Juva

Jos intoa riittää, edellä mainittujen lisäksi voisi käydä kuuntelemassa esimerkiksi Tiedetorin keskustelun Sinuhe egyptiläisen maailma, jossa Juha Roiha haastattelee Lähi-idän historioitsijaa Minna Silveriä (Kruununhaka klo 15.30).

Sunnuntai 27.10.

Näillä näkymin en ole messuilla lauantaina, joten hyppään sunnuntaihin. Sunnuntaille ei löytynyt yhtä teemaa. Päivän voisi aloittaa klo 11 vaikka keskustelulla Kirjasomen lukuhaasteet - stressaavaa suorittamista vai inspiroivaa yhteisöllisyyttä? Töölönlahti-lavalla on messujen aikana muutakin kirjasomen tuottamaa ohjelmaa.

Joka päivä klo 12 keskustellaan Senaatintori-lavalla messujen Tulevaisuus-teemaan liittyen otsikolla Vuonna 2064. Sunnuntain aiheena on Suomalaisen kirjallisuuden tulevaisuus.

Ulkomaalaisista kirjailijavieraista Jevhenija Kusnjetsova ja suomentaja Eero Balk keskustelevat aiheesta Maailmaa muutetaan ukrainalainen kirja kerrallaan (Hakaniemi klo 13.30).

Messujen lopetukseksi sopii katsoa ensin maapallon syvyyksiin ja sen jälkeen taivaalle.

15.00 Arabia, Sukellus valtamerten salaisuuksiin. Jessica Haapkylä

16.30 Arabia, Taivaantarkkailijan kirja. Tuukka Perhoniemi, haast. Anne Liljeström