keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan

 

Kati Outisen omaelämäkerta Niin lähelle kuin muistan on valloittavaa luettavaa. Outinenhan on ammattikirjoittaja muiden taitojensa ohella. Hän keskittyy kirjassa työhönsä. Siviilielämästä on mukana tytär Iida ja vanhemmat, jotka tukivat tytärtään. Outisen isä, Iidan pappa oli usein lapsenvahtina. Näyttelijän työajat ovat yksinhuoltajalle hankalia.

Outinen pääsi Teatterikorkeakouluun ylioppilasvuonnaan ensimmäisellä yrityksellä. Hän oli harrastanut tanssia ja toiminut ahkerasti koulunsa näytelmäkerhossa. Ja olihan hänellä ollut jo päärooli Tapio Suomisen elokuvassa Täältä tullaan elämä. Olen nähnyt Outisen lavalla vain kerran, hänen opiskeluaikanaan, kun hän työharjoittelussa Intimiteatterissa esitti Juliaa Shakespearen näytelmässä Romeo ja Julia.

Outisella on kokemusta teatterin tekemisestä kiinnitettynä näyttelijänä sekä freelancerina. Hän on ääninäytellyt, hän on käsikirjoittanut, hän on opettanut. Kaikesta tästä hän kirjoittaa elävästi ja innostuneesti. Freelancerina työt olivat sirpaleina siellä täällä, puhelimen piti aina olla päällä, jottei yksikään työtarjous menisi ohi. Työttömyysbyrokratia ei ollut yhteensopiva näyttelijäfreelancerin työn kanssa. Professorina Teatterikorkeakoulussa Outinen kehitti opetusta ja nautti työstä, kunnes byrokratian lisääntyminen ja resurssien väheneminen väsyttivät liikaa. Minun kokemukseni opetustyöstä ovat aivan eri alalta, mutta valitettavan samanlaisia. Kaikesta huolimatta Outisen kirjoittamisessa on koko ajan vahva positiivinen ote.

Outisen ensimmäinen elokuva Aki Kaurismäen kanssa oli Varjoja paratiisissa.

Ensimmäisestä hetkestä kuvauksissa tiedän, että olen löytänyt sielunkumppaneita ison läjän. Akin ja Peltsin lisäksi koko sakki tuntuu omilta ihmisiltä. Innostunutta, kokeilunhaluista, muiden työpanosta kunnioittavaa, keskittynyttä, huumorintajuista, epähierarkkista, älyllisesti inspiroivaa työntekoa.”

Sen jälkeen tuli muita elokuvia, kansainvälistä kuuluisuutta ja palkintoja. Kaikki Kaurismäen elokuvat nähneelle ja niitä ihailevalle Outisen kuvaukset työskentelystä Kaurismäen kanssa olivat nautittavia.

Kun iän karttuessa (nais)freelancerin puhelin soi yhä harvemmin, Outinen työllisti itse itsensä esittämällä muistisairautta käsittelevää monologinäytelmää Niin kauas kuin omat siivet kantaa. Sen lisäksi hän kehitti yhdessä tanssija, koreografi Annatuuli Saineen kanssa tyttärensä Iidan näytelmän Om att se pohjalta esityksen Minä maalaan teidät kaikki, jonka aiheena on Helene Schjerfbeckin elämä ja taiteilijuus. Sen valmistumisesta kertominen antaa maallikolle käsityksen taideteoksen luomisprosessista. Esityksiä ehti olla 64 ennen kuin pandemia iski.

Outinen kirjoittaa preesensissä. Se tuntui aluksi vähän oudolta, mutta siihen tottui, ja se tuntui vievän lähelle kirjoittajaa. Muuta moittimista minulla ei kirjasta ole, mutta henkilöhakemisto olisi ollut kiva.


Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan
Karisto 2021, 349 s.

sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Helmet-haaste 2021 valmis!

 
Sain Helmet-haasteen suoritetuksi nopeammin kuin aikaisempina vuosina. Nytkin tein niin, että luettuani kirjan katsoin, mihin haastekohtaan se sopii. Tänä vuonna kohdat täyttyivät sujuvasti, vaikka tietenkään kaikkia lukemiani kirjoja en saanut sijoitetuksi haasteeseen. Viimeisiksi kohdiksi jäivät helppo 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä (Emmi Itärannan Kuunpäivän kirjeet) ja alun perin helpoksi luulemani 46. Kirjassa syödään herkkuja (Heikki Valkaman Laserjuuri). Nämä valitsin luettavakseni haasteen vuoksi, samoin muutaman muun jo aiemmin, esimerkiksi Satuja aikuisille. Sadan vuoden unet kohtaan 42. Satukirja.

Edelleen haastekohtien täyttäminen oli minusta mukavaa, ja varmaan osallistun haasteeseen myös ensi vuonna. Yllä olevassa kuvassa on muutama hyvän lukokemuksen tuottanut haastekirja.

Tässä koko kirjalistani linkkeineen:

  1. Kirjassa kirjoitetaan päiväkirjaa - Tash Aw: Silkkimies
  2. Kirjan on kirjoittanut opettaja - Minna Rytisalo: Lempi
  3. Historiallinen romaani - Paula Havaste: Veden vihat
  4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan - Mario Vargas Llosa: Lituma en los Andes
  5. Kirja liittyy tv-sarjaan tai elokuvaan - Kirsten Jacobsen: Mankell om Mankell
  6. Kirja kertoo rakkaudesta - Ben Okri: Vaarallista rakkautta
  7. Kirjassa on kaveriporukka - Gaël Faye: Pienen pieni maa
  8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa - Sahar Delijani: Jakarandapuun lapset
  9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella - Hermann Hesse: Ihmeellinen viesti toiselta tähdeltä
  10. Kirjan nimessä on numero - Jussi Adler-Olsen: Uhri 2117
  11. Kirja kertoo köyhyydestä - Sembene Ousmane: Jumalan puupalikat
  12. Kirjassa ollaan metsässä - Antti Heikkinen: Einari
  13. Kirja liittyy teatteriin, oopperaan tai balettiin - Mikael Persbrandt: Muistini mukaan
  14. Kirja on osa kirjasarjaa - Carme Chaparro: No soy un monstruo
  15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäsi - Hannu Mäkelä: Lukemisen ilo
  16. Kirjassa eletään ilman sähköä - Marcos Chicot: El asesinato de Pitágoras
  17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi - L. Onerva: Mirdja
  18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä - Anne B. Ragde: Perintötila
  19. Kirjassa leikitään - Teuvo Pakkala: Lapsia & Pikku ihmisiä
  20. Kirjassa on ammatti, jota ei enää ole tai joka on harvinainen - Harry Martinson: Kulkijan pilvilinnat (sikarintekijä)
  21. Kirja liittyy johonkin vuodenaikaan - Leena Lehtolainen: Ilvesvaara
  22. Kirjassa ajetaan polkupyörällä - Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
  23. Kirja, jota luet (kuuntelet) ulkona - Milla Ollikainen: Veripailakat
  24. Kirjan nimessä on kysymysmerkki tai huutomerkki - Laurent Binet: Kuka murhasi Roland Bathesin?
  25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa - Paula Arvas & Voitto Ruohonen: Alussa oli murha
  26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa - Kenneth Eriksson & Jeanette Björkqvist: Kovat kadut
  27. Kirjan päähenkilö on eläin - Leena Krohn: Tainaron
  28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä - Roger Martin du Gard: Confidence africaine
  29. Kirjan henkilön elämä muuttuu - Maggie Nelson: Jane / Punaiset osat
  30. Kirja on julkaistu kirjoittajan kuoleman jälkeen - Claes Andersson: Seuraavaksi Jätkäsaari
  31. Jännityskirja tai dekkari - Dolores Redondo: El guardián invisible
  32. Kirjan kansikuvassa tai takakannen tekstissä on kissa - Inger Frimansson: Tyttö ja kissa
  33. Kirjassa opetetaan jokin taito - Colson Whitehead: Maanalainen rautatie
  34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa - Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa
  35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut - Louise Glück: Uskollinen ja hyveellinen yö
  36. Kirjassa liikutaan ajassa - Claudio Magris: Tonava
  37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa - Jyrki Erra: Lyijyvalkoinen
  38. Kirja on käännetty hyvin - Nelly Sachs: Kuoleman asunnoissa (Aila Meriluoto)
  39. Kirjassa kuunnellaan musiikkia - George Eliot: Daniel Deronda
  40. Kirjassa kerrotaan eläinten oikeuksista - Eeva Kilpi: Animalia
  41. Kirjassa matkustetaan junalla - Pascal Mercier: Nachtzug nach Lissabon
  42. Satukirja - Satuja aikuisille. Sadan vuoden unet
  43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä - Christa Wolf: Häiriötapaus
  44. Kirjassa on reseptejä - Mark Crick: Kafkan kanssa keittiössä
  45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija - Karl Gjellerup: Romulus
  46. Kirjassa syödään herkkuja - Heikki Valkama: Laserjuuri
  47. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta (maahanmuutto) - 1. Tahar ben Jelloun: Lähtö
  48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta - 2. Leïla Slimani: Toisten maa
  49. Kirja on julkaistu vuonna 2021 - Maksim Gorki: Leo Tolstoi
  50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä - Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

perjantai 15. lokakuuta 2021

Heikki Valkama: Laserjuuri

 

Laserjuuri on Heikki Valkaman gastrodekkarisarjan toinen osa. Ensimmäisen osan Pallokala luin vuosi sitten. Siinä suomalainen Michelin-kokki Riku Mäki osallistui Japanissa kokkikilpailuun. Nyt hän on muuttanut Japaniin haaveenaan perustaa sinne oma ravintola. Ensin hän paneutuu japanilaiseen ruokakulttuuriin työskentelemällä ystävänsä Kenta Maedan omistamassa ravintolassa.

Ruoka ON runoutta, se on ainesosista syntyvä kieli. Annoksissa erilaiset ilmiöt, kukat, sanat ja käsitteet tulevat esiin.”

Rikosjuoni pyörii laserjuuren ympärillä. Laserjuuri on antiikin aikainen mauste. Sen on luultu kuolleen sukupuuttoon, mutta nyt on levinnyt tieto, että sitä saattaa kasvaa salaisessa paikassa Kreikassa. Riku joutuu etsintämatkalle hieman vastentahtoisesti, koska ei saa sanotuksi ystävälleen Kentalle ei. Kenta esittelee Rikun laserjuuresta kiinnostuneelle miljardöörille Kawakamille. Valitettavasti laserjuurella olisi muitakin ottajia, kuten yakuza.

Vaikka juoneen liittyvä nuori nainen Namie joutuu hengenvaaraan Japanissa ja Riku Kreikassa, Laserjuuren vahvuus ei ole jännityksessä, vaan ympäristön, tunnelmien ja kulttuurin kuvauksessa. Varsinkin ruokakulttuurin, kun gastrodekkarista on kysymys. Kreikassakin syötiin hyvin, mutta varsinaista herkuttelua oli japanilainen kahdeksan ruokalajin kaiseki-ateria, jonka Kawakami tarjosi.

Kuudes annos, kurimanju, oli kastanjakuoreen friteerattu lihapulla, joka tarjoiltiin kiinalaistyylisen paprikakastikkeen kanssa. Seitsemäs annos taas oli aivan ohueksi leikattua raakaa lihaa. Rasvaisen, suuhun sulavan lihan päällä oli mattaista seesamikastiketta, joka korosti lihan makua.”

Rikun seikkailut makujen maailmassa jatkuvat vielä ainakin dekkareissa Tulikukka ja Yakuzan kosto.


Heikki Valkama: Laserjuuri
Tammi 2018, 296 s.

***********

Helmet-haaste: 46. Kirjassa syödään herkkuja.

tiistai 12. lokakuuta 2021

Dina Rubina: Kaksiosainen sukunimi

 

Kaksiosaisessa sukunimessä on uzbekistanilaisen Dina Rubinan kolme novellia. Novellit on kirjoitettu 1990-luvulla, ja niiden tapahtumaympäristö on neuvostoaikainen.

Niminovellissa Kaksiosainen sukunimi isä on hakenut poikansa lentokentältä. He ovat aloittamassa kesälomaa yhdessä. Automatkan aikana selviää, että mies ei olekaan pojan biologinen isä. Poika ei tiedä sitä. Hän kertoilee elämästään äidin uuden perheen kanssa. Isän ajatukset kertaavat menneisyyttä, jossa hän sai heti pojan synnyttyä tietää vaimonsa uskottomuudesta. Vaimo joutui rintatulehduksen vuoksi sairaalaan, mies rakastui vauvaan tätä hoitaessaan ja kasvatti häntä omanaan, kunnes vaimo lähti pojan oikean isän matkaan ja vei tämän mukanaan. Kaksiosainen sukunimi on koskettava ja inhimillinen novelli rakkaudesta lapseen.

Novellissa Eräs älykkö istahti tielle kertojana on oikolukija, joka on kirjailijatalossa lomalla toipumassa henkilökohtaisesta traumasta. Talon kirjailijoissa on erikoisia tyyppejä menestyvästä lastenkirjailijasta synkkään näytelmäkirjailijaan. Taloon johtavalla mäntykujalla naisia ahdistelee polkupyörällä liikkuva itsensäpaljastaja. Novellin tyylilaji on farssi, joka lähentelee absurdiutta varsinkin silloin, kun oikolukija siirtyy kertomaan traumaattisesta kokemuksestaan petollisen tallinnalaisen kosijan kanssa.

Kolmas novelli Ljubka on näistä ainoa, joka on sijoitettu Uzbekistaniin. Lääkäri ja yksinhuoltaja Irina Mihailovna asuu pienessä kylässä lähellä vankileiriä. Hän on erinomainen lääkäri, mutta aivan onneton käytännön asioissa. Varoituksista huolimatta hän palkkaa leiriltä vapautuneen entisen rosvokoplan johtajan Ljubkan lastenhoitajaksi. Nuori Ljubka on loistava kodinhoitaja, ostosten tekijä ja tinkijä. Vähän ennen Stalinin kuolemaa Irina saa potkut juutalaisuuteen viittaavan sukunimensä vuoksi, ja Ljubka alkaa elättää häntä ja lasta. Stalinin kuoltua kummankin elämä muuttuu.

Rubinan novellit kertovat ihmisistä ja tunteista. Neuvostoelämä tuo niihin oman mausteessa. Siitä huolimatta jopa Ljubkassa pääosassa on Irinan ja Ljubkan välinen luottamus ja heidän ystävyytensä.


Dina Rubina: Kaksiosainen sukunimi
Suomentanut Tuukka Sandström
Idiootti 2015, 158 s.
Venäjänkieliset alkuteokset Двойная фамилия 1990, Один интеллигент уселся на дороге 1994, Любка 1994

***********

Maailmanvalloitus: Uzbekistan.

perjantai 8. lokakuuta 2021

Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet

 

Kuunpäivän kirjeet on sijoitettu tulevaisuuteen, vuoteen 2168. Parantaja Lumi kirjoittaa muistikirjaansa, joka on tarkoitettu hänen puolisonsa Solin luettavaksi. Sol ja Lumi ovat joutuneet erilleen toisistaan.

Maa on muuttunut suurimmaksi osaksi asuinkelvottomaksi. Siellä kyllä asutaan vielä, Lumikin on sieltä kotoisin, mutta Maasta halutaan pois. Ihmiskunta on perustanut siirtokuntia Marsiin ja aurinkokunnan sopiviin kuihin. Lumi kirjoittaa muistikirjaansa kirjoitushetken tapahtumien lisäksi vanhoista asioista, elämästään Maassa, koulutuksestaan parantajaksi, yhteisestä ajastaan Solin kanssa. Tässä hän puhuu Solille:

Et ole katsonut tulevaisuutta, jossa ainoat mahdollisuutesi ovat jäädä siivoamaan lomasaarekkeen vessoja, lähteä hengittämään myrkyllisiä höyryjä muovinlajittelulaitokseen tai säteilyvaaraan ydinvoimalan purkutyömaalle. Tai toivoa, että arpa valitsee sinut siirtotyöläiseksi Marsiin, missä sinua kohdellaan ikuisesti toisen luokan kansalaisena.”

Kuunpäivän kirjeet on tulevaisuuskuvitelma, mutta sen voi nähdä kommentoivan myös maapallon nykytilaa.

Pidin aurinkokunnasta tapahtumaympäristönä. Matkustaminen Jupiterin kuihin saakka sujui nopeasti, kun käyttövoima saatiin pimeästä energiasta. Muuten aikakausi oli tietysti teknologisesti kehittynyt, mutta Lumin mystiset parantajataidot viittasivat enemmän alkuperäiskansojen shamaaneihin kuin lääketieteen kehitykseen. Pidin myös kirjan tunnelmasta, joka ei ollut ahdistava, vaan ennemminkin surumielinen ja kaipaava. Samalla Lumi oli sitkeä ja yritti peräänantamattomasti selvittää, mitä Solille oli tapahtunut ja miksi.

Kuunpäivän kirjeet sai minut taas kerran ihmettelemään, miksi en lue enemmän tulevaisuusfiktiota. Yleensä pidän lukemistani genren kirjoista, kuten nytkin Kuunpäivän kirjeistä.


Emmi Itäranta: Kuunpäivän kirjeet
Teos 2020, 382 s.

***********

Kuunpäivän kirjeet oli lähikirjaston suositushyllyllä, joten sijoitan sen Helmet-haasteen kohtaan 50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä.

torstai 7. lokakuuta 2021

Nobelin sai tansanialainen Abdulrazak Gurnah (ja arvonnan tulokset)

Kirjallisuuden Nobel vuonna 2021 myönnettiin tansanialaiselle Abdulrazak Gurnahille.

Positiivista on, että palkinnon sai afrikkalainen kirjailija, vaikka Gurnah asuukin nykyisin Iso-Britanniassa. Palkinnon perusteluissa sanottiin, että Gurnah nostaa kirjoissaan esille kolonialismin vaikutuksia, mikä myös kuulostaa positiiviselta. Suomessa Gurnah lienee varsin tuntematon, vaikka hänen teoksiaan on ollut Booker-palkinnon ehdokkaina. Juuri palkinnosta ilmoittamisen jälkeen katsoin Wikipediaa, eikä siellä silloin ollut Gurnahista suomenkielistä sivua. Nyt tunti myöhemmin on. Toivottavasti joku kustantamo ottaa uuden nobelistin ohjelmaansa.

Nobel-kyselyyni osallistuneista kukaan ei osannut ehdottaa Gurnahia. Murakami olisi ollut suosikki. Arvoin osallistuneista kolme, jotka saavat valita yhden kirjan. Arvonta suosi seuraavia: Ida, Jokke ja Mai Laakso. Lähettäkää sähköpostitse (osoite sivulla Margit) osoitteenne sekä tieto siitä, minkä kirjan haluatte. Mielellään pari vaihtoehtoa. Nopein saa valita ensin. Valittavana ovat seuraavat kirjat:

  • Svetlana Aleksijevitš: Neuvostoihmisen loppu
  • Toni Morrison: Toiseuden synty
  • Orhan Pamuk: Kummallinen mieleni
  • Albert Camus: Rutto
  • Eeva Kilpi: Minä haluan olla tässä vielä

maanantai 4. lokakuuta 2021

Vielä ehdit veikata uutta kirjallisuuden nobelistia

 
Tällä viikolla jaetaan Nobelit. Torstaina on kirjallisuuden vuoro. Voit osallistua syyskuussa aloittamaani kyselyyn vastaamalla tämän postauksen kommenteissa, kenen toivot tai luulet saavan Nobelin. Voit myös vastata kyselyni alkuperäisen postauksen kommenteissa. Vastaukset viimeistään keskiviikkona 6.10.

Vedonlyöjien listoilla johtaa taas kerran Haruki Murakami. Itse toivon, että Nobel myönnettäisiin ensimmäisen kerran palkinnon historiassa kahtena peräkkäisenä vuonna naiselle. Viime vuonna palkinnon sai Louise Glück.