perjantai 18. tammikuuta 2019

le Carré - Cleeves - Jokinen

John le Carré: Mies kylmästä, vakoilutrilleri. Mies kylmästä vie lukijan vakoilun käsittämättömään maailmaan, jossa kehenkään ei voi luottaa. Petturi voi olla kuka tahansa, kollega tai jopa esimies. Sivullisista uhreista ei välitetä. Yksi voidaan aina uhrata muiden puolesta. Ja tuo koskee omaakin puolta, eikä vain vastustajaa, joka le Carrén kirjoissa tulee rautaesiripun takaa. Vastakkainasettelu hyvät vastaan pahat  hämärtyy. Uransa loppupuolella oleva Alec Leamas ottaa vastaan viimeiseksi ajattelemansa tehtävän, mutta kaikki ei ole sitä miltä näyttää, eikä suju niin kuin on suunniteltu. Kuten kirjan kannesta näkyy, liikutaan Berliinissä. Aika on heti muurin rakentamisen jälkeen. Leamas on kokenut ja kova, mutta hänen kohdettaan kuvataan näin:
”Leamasin ei ollut vaikea palauttaa mieleensä, että Mundt oli tappaja. Hänestä uhosi kylmyyttä ja ehdotonta varmuutta; hänellä oli täydet edellytykset murhaajaksi. Mundt oli armottoman kova mies.”
Mies kylmästä on jäätävän hyytävää luettavaa.

Ann Cleeves: Satamakatu, Vera Stanhope -sarjan 4. osa. Metrossa murhataan vanha nainen. Tutkimukset selvittävät, että hän oli aktiivinen vapaaehtoistyöntekijä ja seurakuntalainen. Mitä syytä kenelläkään oli murhata hänet? Seuraava uhri on alkoholisti ja satunnainen prostituoitu. Murhatut tunsivat toisensa. Siinäkö on yhteys? Vera Stanhope ja hänen tutkijansa, varsinkin Joe Ashworth, paneutuvat Newcastlen rähjäisen Satamakadun elämään ja ihmisten menneisyyteen. Kirjassa onkin parasta Veran uppoutuminen miljööseen ja ihmissuhteisiin. Hän pääsee niin syvälle, että tulee ratkaisseeksi myös yhden vanhan mysteerin. Murhaajalla Cleeves yllätti minut täysin. Epäilykseni kulkivat aivan toiseen suuntaan. Sama on tapahtunut samantapaisesti ennenkin, pitää muistaa, jos (kun) luen lisää Cleevesiä.

Seppo Jokinen: Vilpittömässä mielessä, komisario Koskisen tutkimuksia vuodelta 2003. Tutkittavana on maahanmuuttajanaisen murha, jota lehdet julistavat isoilla otsikoilla kunniamurhaksi, sekä sarja kuolemantapauksia, joista ei heti tiedetä, ovatko ne itsemurhia, tappoja vai onnettomuuksia. Jälkimmäisten rikosten tekijä paljastetaan kirjan alkupuolella ja lukija pääsee seuraamaan hänen mielenliikkeitään. Kirjan teemat eivät ole lainkaan vanhentuneet, sillä ne ovat naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ja nettichattailun petollisuus. Koskisen sanoin:
”Kylmät sieluttomat kirjaimet eivät koskaan voineet ilmaista tunteiden aitoutta tai lähettäjänsä todellisia tarkoitusperiä.”
Koskisen joskus sekavalla naisrintamalla on tässä kirjassa rauhallista, mikä on hyvä asia. Esimiehenä hänen pitäisi parantaa ihmissuhdetaitojaan, minkä hän itsekin huomaa lopulta. Vilpittömässä mielessä on luotettavan turvallinen kirja Seppo Jokisen Komisario Koskinen  -sarjassa.

John le Carré: Mies kylmästä
Suomentanut Antti Salomaa
Tammi 2018, 303 s., ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestynyt 1964
Englanninkielinen alkuteos The Spy who Came in from the Cold 1963

Ann Cleeves: Satamakatu
Suomentanut Annukka Kolehmainen
Karisto 2015, 317 s.
Englanninkielinen alkuteos Harbour Street 2014

Seppo Jokinen: Vilpittömässä mielessä
Karisto 2003, 280 s.

***********
Helmet-haaste:
Mies kylmästä; 33. Olet nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan. Katsoin elokuvan joitakin vuosia sitten televisiosta, ja tietysti suunnilleen ainoa asia, jonka muistin, oli loppu.
Satamakatu; 31. Kirjassa kuljetaan metrolla. Metrossa tapahtuu tässä muutakin kuin alun murha.
Vilpittömässä mielessä; 30. Kirjan kannessa on kaupunkimaisema. Kannessa on öinen kuva Tampereelta.

lauantai 12. tammikuuta 2019

Kuukauden nobelisti Ivo Andrić: Drina-joen silta

Drina-joen silta on nykyisessä Bosnia-Hertsegovinassa, mutta rakennusaikaan alue kuului Turkin sulttaanikuntaan (Osmanien valtakuntaan). Silta valmistui vuonna 1577. Kirja ulottuu rakentamisajasta vuoteen 1914. Andrić oli kotoisin Višegradin kaupungista, jonka kahta puolta silta yhdistää. Kaupungissa on säilynyt siltaan liittyviä myyttisiä tarinoita ja Andrić on käyttänyt niitä hyväkseen. Kirjan alaotsikkona onkin Višegradin kronikka.

Sillan rakennutti Mehmed pašša Sokoli, joka oli alun perin bosnialainen. Hän nousi sulttaanin hovissa suurvisiiriksi eli valtakunnan korkeimpaan virkaan. Sillan tarkoitus oli yhdistää länsi Konstantinopoliin. Juuri sillan rakentamiseen liittyy edellä mainittuja myyttejä. Niiden mukaan sillan valmistuminen vaati esimerkiksi kaksospoikien muuraamisen sen sisään. Osa paikallisista vastusti rakentamista ja häiritsi rakennustöitä. Jos tihutöistä jäi kiinni, rangaistus oli ankara, pään katkaisu tai vieläkin kamalampi eli kuolema seivästämällä.
”Varmaa on kuitenkin, että kaupunkilaisten elämän ja tämän sillan välillä on läheinen ja vuosisatainen side. Niiden kohtalot ovat niin toisiinsa kietoutuneet, että niitä voidaan ajatellakin ja niistä kertoa vain toistensa yhteydessä. Sen tähden tarina sillan synnystä ja vaiheista on samalla kertaa kertomus kaupungin ja sen asukkaiden elämästä sukupolvesta toiseen, ja kaikkien kaupunkia koskevien kertomusten kautta kulkee yhtenäisenä linjana kivinen silta, jonka yhdentoista holvin ylle kohoaa keskellä kapijan kruunu.”
Kapija on sillan puolivälissä oleva levennys, jonka sofalla kaupunkilaiset rauhallisina aikoina istuskelivat iltaa viettämässä ja tuttavia tapaamassa, nuoret jopa tanssivat siellä. Levottomina aikoina kapijalle rakennettiin vartiotupa sillan ylittäjien tarkkailua varten.

Turkkilaisten monisatavuotinen valtakausi oli suhteellisen rauhallista aikaa. Joskus kapinoitiin, varsinkin serbialaiset, pakolaisia kulki sillan yli, kulkutaudit koettelivat. Kaupungin islaminuskoiset, kristityt ja juutalaiset tulivat jotenkin toimeen keskenään.

Sillalla tapahtui kaikenlaista. Nuori nainen hyppäsi kapijalta jokeen, kun häntä vietiin häiden jälkeen vastenmielisen sulhasen taloon. Hän päätyi laulun aiheeksi. Hempeämielinen vartiosotilas päästi koko valtakunnassa etsityn rosvon läpi, kun menetti tarkkaavaisuutensa luultuaan rakastuneensa. Hän maksoi huolimattomuuden hengellään. Pelihimoinen mies hävisi omaisuutensa pelattuaan koko yön korttia saatanan kanssa, tai niin hän houreissaan ainakin luuli. Andrić nostaa yksittäisiä ihmisiä näkyviin historian virrasta.

Itävalta-Unkari valtasi Bosnian vuonna 1878. Siitä alkoi uusi aika. Rakennettiin rautatie, sillan merkitys väheni, mutta sitä kuitenkin korjattiin. Ajatus kansallisvaltioista levisi. Levottomuus lisääntyi. Lopulta vuonna 1914 Bosnian serbi Gavrilo Princip ampui arkkiherttua Frans Ferdinandin ja vähän myöhemmin syttyi ensimmäinen maailmansota. Principin teko näkyi heti Višegradissa serbeihin kohdistuneena epäluulona.

Drina-joen sillalle sota merkitsi pitkän olemassaolon ensimmäistä pahaa onnettomuutta. Yksi sillan pilareista räjäytettiin. Kirja päättyy räjäytykseen.

Drina-joen silta on niitä kirjoja, jota lukiessa on tarkistettava historiallisia faktoja. Kirja on tietysti fiktiota, mutta siitä huolimatta se lisää ymmärrystä, samoin kuin toinen lukemani Andrićin romaani Konsulit. Muutaman vuosisadan aikaista historiaa ei voida noin vain pyyhkiä pois. Drina-joen sillan tarinaa voisi hyvin jatkaa kirjan lopusta sata vuotta eteenpäin ja, kuten hyvin tiedämme, tapahtumia on riittänyt liikaakin. Silta on nykyisin Unescon maailmanperintökohde. Siitä on artikkeli Wikipediassa: Mehmed Paša Sokolovićin silta. Kannattaa katsoa kuvat.

Konsuleista en löytänyt bloggausta, mutta kolmannesta Andrićin suomennetusta romaanista Neidistä löytyi, blogista  Keltainen kirjasto.

Ivo Andrić: Drina-joen silta
Suomentaneet Aira ja Elvi Sinervo
Tammen Keltainen kirjasto 1960, 319 s.
Serbokroaatinkielinen alkuteos Na Drini čuprija 1945

***********
Ivo Andrić oli bosnialainen. Kun Drina-joen silta ilmestyi 1945, hän oli jugoslavialainen. Drina-joen silta sopii hienosti Helmet-haasteen kohtaan 18. Eurooppalaisen kirjailijan kirjoittama kirja.

sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen

Kun käyn töiden vuoksi ulkomailla, olen keskusteluissa huomannut, että ainoa suomalainen, joka maailmalla tiedetään, on Kimi Räikkönen. Saksassa saatetaan vielä muistaa myös Mika Häkkinen. Kimi Räikkönen – maailman tunnetuin suomalainen?

Otin perheeseen joululahjana tulleen kirjan luettavakseni sekä kirjoittajan että kohteen vuoksi. Ajattelin, että kirjailija, joka ei ollut edes seurannut Formula ykkösiä aiemmin, ei kirjoittaisi fanikirjaa. Tuntematon Kimi Räikkönen on Räikkösen tähänastinen elämäkerta, jossa käydään läpi lapsuus, uran alku, tärkeät henkilöt, nykyinen elämäntilanne ja niin edelleen, vaikka ei aina kronologisesti. Hotakainen on tehnyt paljon haastatteluja. Lisäksi hän on päässyt seuraamaan Räikköstä läheltä, kilpailuihin, niihin valmistautumiseen ja jopa kotiin.

Formula 1 on fyysisesti ja henkisesti vaativa laji. Sanon näin, vaikka en itse seuraakaan kilpailuja. Olisin toivonut kirjan keskittyvän enemmän siihen, mitä laji vaatii ja miksi Räikkönen on niin hyvä kuski. Luontainen lahjakkuus, loistava 3D-hahmotuskyky, hyvä fyysinen kunto ja tekniikan tuntemus – toki nämä mainitaan kirjassa. Räikkösen kanssa karting-kisoja Euroopassa kiertänyt mekaanikko Kalle Jokinen sanoo Räikkösestä: ”Sehän on aivan helvetin hyvä laittamaan moottoreita, voi olla että ykkösissä ainut, joka voi tehdä koneremontin yksin.”

”Aavistuksenomainen laiskuus, hyvät unenlahjat, rento mieli ja kova vauhti.” Siinä Hotakaisen tulkintaa.

Ammatin ulkopuoliset asiat eivät minua kiinnostaneet, mutta joutuihan nekin lukemaan. Eipä paljon haitannut, koko kirjan lukaisin kolmessa tunnissa.
Mika Häkkisen Formula 1 varusteet Mercedes Benz -museossa Stuttgartissa. Muiden kuskien varusteita siellä ei ollut näytteillä.

Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen
Siltala 2018, 269 s.

***********
Helmet-haaste: kohta 1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot.

tiistai 1. tammikuuta 2019

Sally Salminen: Katrina

Katrina ilmestyi 2018 Juha Hurmeen suomentamana. Olen lukenut vuosikymmeniä sitten ensimmäisen suomennoksen Katriina, suomentajana Aukusti Simojoki. Luimme lukiossa Katrinasta lyhyen katkelman ruotsin lukukirjasta. Kiinnostuin niin, että lainasin kirjan. Itäsuomalaisen maalaiskirjaston kokoelmissa Katrinaa ei tietenkään ollut ruotsiksi, joten luin sen suomeksi. Katrinan vaikuttavuutta kuvaa se, että vaikka lukemisesta on todella kauan, muistin kirjasta paljon, harvinaisen paljon. Suomennoksia en pysty vertaamaan toisiinsa, koska lukukertojen välissä on liian paljon aikaa.

Katrina on ison pohjanmaalaisen maatilan tytär. Ahvenanmaalainen merimies Johan hurmaa hänet puhumalla kotiseutunsa rikkaudesta ja ihanuudesta. Muistan vieläkin, kun ruotsin opettaja kuuntelutti vanhalla mankalla: ”blå-blå-blåa äpplen”. Ahvenanmaalla totuus paljastuu, kun Johan vie Katrinan valkoisen huvilan sijasta pieneen harmaaseen tölliin ja lähtee itse takaisin laivalle.
”Värit sammuivat taivaalta hiljaa auringonlaskun jälkeen, ja samoin vaipui hänen huoleton nuoruudenilonsa hautaan, josta se ei koskaan enää nousisi. Hän riisuutui hitaasti ja meni lepäämään Johanin kovalle pedille.”
Katrina on vahva ja hän selviää. Hän mukautuu saaren elämään, jossa miehet ovat purjehduskaudella poissa ja naiset käyvät töissä siellä, minne suurtilalliset määräävät. Tilalliset, vanhat kapteenit, kohtelevat mökkiläisiä kuin omistaisivat nämä. Korvaus päivän raskaasta työstä saattaa olla kannullinen kurria. Yksi törkimys yrittää jopa päästä Katrinan sänkyyn.

Katrinan on vaikea päästä kyläyhteisön jäseneksi. Hän huomaa pian, että Johania halveksitaan tyhjänpuhujana ja halveksunta ulottuu myös Katrinaan. Hänet hyväksytään paremmin vasta usean vuoden jälkeen, kun hän panee kovan kovaa vastaan saaren mahtimiehelle kapteeni Nordkvistille. Kun Nordkvist lopulta kehuu Katrinaa topakaksi tytöksi, hänen arvonsa nousee muiden silmissä. Täysin saarelaista Katrinasta ei tule koskaan. Hänen pohjanmaalainen murteensa erottaa häntä muista ja syytä on myös hänen omassa luonteessaan.

Saaren köyhillä naisilla ei ole elämässään paljon mahdollisuuksia. Katrina rakastaa lapsiaan, mutta toivoo, että lapsia ei syntyisi yhtä monta kuin naapurimökin Bedalle. Jokainen lapsi vaikeuttaa toimeentuloa.
”Katrina katseli taas kauas yli veden. Kuinka paljon vapaampaa olikaan miehen elämä, vaikka mies olisi köyhä ja reppana kuten Johan. Hän sai kohottaa siipensä ja lentää tiehensä – ulos – kauas kaikesta pikkumaisuudesta saarilla. Mutta Katrinalla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä sieltä.”
Meri antaa miehille mahdollisuuksia, mutta se vie Katrinalta kaikki hänen poikansa, eri tavoin, mutta vie kuitenkin.

Katrinan elämä on kovaa työtä ja köyhyyttä. Se on myös yksinäisyyttä, loppuun saakka. Mutta siinä on myös onnea. Onnea lapsista, ylpeyttä vanhimmasta pojasta. Ja rakkautta. Loppujen lopuksi Katrinan ja Johanin yhteiselossa on paljon lämpöä. Katrinaa voin suositella kaikille, mutta varoitan, että loppusivuja varten kannattaa varata nenäliinoja.

Sally Salminen: Katrina
Suomentanut Juha Hurme
Teos 2018, 448 s.
Ruotsinkielinen alkuteos Katrina 1936

***********
Katrinan voisi Helmet-haastessa 2019 sijoittaa moneen kohtaan. Vaikka se kertoo yli sadan vuoden takaisesta ajasta, valitsen kohdan 11. Kirja käsittelee naisen asemaa yhteiskunnassa.

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Katsaus vuoteen 2018

Tarkastelin tapani mukaan, mitä on tullut luetuksi vuoden aikana. Luin 69 kirjaa. Se on tavanomainen määrä. Luen yleensä noin 70 kirjaa vuodessa, esimerkiksi edellisenä vuonna 71. Kirjoista 16 oli dekkareita (vähän vähemmän kuin yleensä), runokokoelmia oli 4 ja tietokirjoja 5. Luinpa yhden elokuvakäsikirjoituksenkin ja Helmet-haasteen innoittamana yhden sarjakuvaromaanin.

Suurin osa kirjoista oli suomalaisia, 28 %. Muista maista luin kirjoja hyvin tasaisesti, kuten viereinen kuva näyttää. Itävaltalaisia kirjoja oli tavallista enemmän johtuen Wieniin suuntautuneesta matkasta.

Ryhmässä 'muut' on kaksi kirjaa Irlannista ja Virosta sekä yksi kirja seuraavista maista: Espanja, Intia, Islanti, Israel, Kanada, Kreikka ja Trinidad.



Yli puolet lukemistani kirjoista lainaan kirjastosta. Ostoksia  on neljännes, mutta ne ovat kertyneet vuosien mittaan, eivätkä ole kaikki vuodelta 2018. Pyydän arvostelukappaleita hyvin harvoin, tänä vuonna en yhtään. Muutama arvostelukappale minulle lähetettiin pyytämättäni.

Vieraskielisiä kirjoja luin harvinaisen vähän, vain kaksi englanniksi ja yhden espanjaksi ja ruotsiksi. Yleensä luen monta kirjaa espanjaksi. Tilanne pitää palauttaa ennalleen ensi vuonna.

Kirjoista 52 % oli naisten kirjoittamia ja 48 % miesten. Prosentit olivat täsmälleen samoja vuonna 2017.

Minua ovat aina kiinnostaneet lukemieni kirjojen ilmestymisvuodet, kuva alla. Vanhoja kirjoja voisi olla enemmänkin, mutta onhan tilastossa sentään viisi 1800-luvun kirjaa.
Mitkä olivat vuoden parhaat lukukokemukset? Vuosi 2018 oli jotenkin tasainen. Seuraavat kolme kirjaa nousevat ensimmäisinä mieleeni:
Kilven runokokoelman olen lukenut aikaisemminkin, vuosikymmeniä sitten, mutta kyllä se teki taas vaikutuksen.

Vuonna 2018 ilmestyneitä kirjoja luin kuusi, mikä on minulle paljon. Lukemistani romaaneista yksikään ei tehnyt kovin suurta vaikutusta. Tässä pitää huomauttaa, että en ole lukenut esimerkiksi yhtään Finlandia-palkintoehdokasta. Tämän vuoden kirjoista minulle paras oli Pallon herruus, professori Vesa Vareksen kirja jalkapallon yhteydestä politiikkaan.


torstai 27. joulukuuta 2018

Haaste #runo18


Blogin Reader, why did I marry him runohaaste päättyy joulukuun lopussa. Osallistuin haasteeseen, vaikka luen vain vähän runoja. Sain luetuksi neljä runokokoelmaa, mikä on minulle hyvin. Kokoelmista kolme luin osana sarjaani Kuukauden nobelisti.

Haasteeseen kuuluu tehdä runo luettujen runokokoelmien nimistä. Lukemieni kokoelmien nimet ovat sellaisia, että ne tekivät runon itse. Lisäsin vain yhden sanan, oman nimeni. Tässä siis:

Keskustelu taivaan asujaimen kanssa

Ylistetty olkoon
                      sisareni, elämä.

Terveisin
Margit


Liitän loppuun vielä linkit postauksiini:
Boris Pasternak: Sisareni, elämä
Eeva Kilpi: Terveisin
Odysseus Elytis: Ylistetty olkoon

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Helmet-haaste valmis!

Sain kuin sainkin tämän vuoden Helmet-lukuhaasteen valmiiksi. Muuten haaste ei ollut vaikea, mutta aivan loppuun jäi täytettäväksi pari haastekohtaa. Kaikkein hankalinta oli löytää luettavaa kohtaan "Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa". Siihen sijoitin Alice Kuipersin kirjan Terveisin äiti. Vinkin sain haasteen Facebook-ryhmästä.

Vuoden 2019 haaste julkaistaan muutaman päivän kuluttua. Siihenkin aion osallistua, ja taas sillä mielellä, että osallistuminen on kivaa. Ei haittaa, vaikka joku haastekohta jäisi täyttämättä.

Tässä listaus lukemistani kirjoista ja linkit postauksiini:

1. Kirjassa muutetaan

2. Kotimainen runokirja

3. Kirja aloittaa sarjan

4. Kirjan nimessä on jokin paikka

5. Kirja sijoittuu vuosikymmenelle, jolla synnyit

6. Kirja on julkaistu useammassa kuin yhdessä formaatissa

7. Kirjan tapahtumat sijoittuvat fiktiiviseen maahan tai maailmaan

8. Balttilaisen kirjailijan kirjoittama kirja

9. Kirjan kansi on yksivärinen

10. Ystävän tai perheenjäsenen sinulle valitsema kirja

11. Kirjassa käy hyvin

12. Sarjakuvaromaani

13. Kirjassa on vain yksi tai kaksi hahmoa

14. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kahteen tai useampaan maahan

15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja

16. Kirjassa luetaan kirjaa

17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa

18. Kirja kertoo elokuvan tekemisestä

19. Kirja käsittelee vanhemmuutta

20. Taiteilijaelämäkerta

21. Kirja ei ole omalla mukavuusalueellasi

22. Kirjassa on viittauksia populaarikulttuuriin

23. Kirjassa on mukana meri

24. Surullinen kirja

25. Novellikokoelma

26. Kirja kertoo paikasta, jossa et ole käynyt

27. Kirjassa on sateenkaariperhe tai samaa sukupuolta oleva pariskunta

28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä

29. Kirjassa on lohikäärme

30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan

31. Kirjaan tarttuminen hieman pelottaa

32. Kirjassa käydään koulua tai opiskellaan

33. Selviytymistarina

34. Kirjassa syntyy tai luodaan jotain uutta

35. Entisen itäblokin maasta kertova kirja

36. Runo on kirjassa tärkeässä roolissa

37. Kirjailijalla on sama nimi kuin perheenjäsenelläsi

38. Kirjan kannessa on kulkuneuvo

39. Kirja on maahanmuuttajan kirjoittama

40. Kirjassa on lemmikkieläin

41. Valitse kirja sattumanvaraisesti

42. Kirjan nimessä on adjektiivi

43. Suomalainen kirja, joka on käännetty jollekin toiselle kielelle

44. Kirja liittyy johonkin peliin

45. Palkittu tietokirja

46. Kirjan nimessä on vain yksi sana

47. Kirja kerrotaan lapsen näkökulmasta

48. Haluaisit olla kirjan päähenkilö

49. Vuonna 2018 julkaistu kirja

50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja