Olin Turun Kirjamessuilla perjantaina ja lauantaina. Kuuntelin monta mielenkiintoista keskustelua. Petteri Järvinen, Emmi Itäranta ja Anna Saksman (kuva yllä) puhuivat otsikolla Ajatuksia tekoälystä. Ajatuksia tulevasta heillä olikin: kirjojen kirjoittamisessa käytetään tekoälyä, "luomuleima" ihmisen tekemälle kirjalle, tekoäly osaksi kirjaa, tekoäly lukee podcastin millä kielellä tahansa, ynnä paljon muuta. Laura Lindstedt, Markku Paasonen ja Peter Mickwitz keskustelivat aiheesta Onko taiteellinen ilmaisunvapaus uhattuna? Aihe rajattiin kirjallisuuden tuotteistamisen aiheuttamaan uhkaan sananvapaudelle. Mitä tapahtuu taiteelle, kun kirja nähdään pelkkänä tuotteena? Ajatus oli itselleni uusi, mutta keskustelun jälkeen hyvin ymmärrettävä. Viimeisestä käsitellystä näkökulmasta jäi mieleeni lause: "Kirja on kirjailijan oheistuote." Kielen valta: sanojen jyvät ja akanat -keskustelussa Satu Vasantolan haastattelemat Juha Hurme ja Janne Saarikivi liikkuivat 3000 vuotta vanhoista runoista nykyajan somealustoihin. "Sanoilla luodaan todellisuutta." Esimerkiksi nykykeskustelussa hoettu sana 'talouskasvu' tuli suomeen vasta 50-luvulla.
Suomen Kirjailijaliiton tuottama ohjelma on aina kuuntelemisen arvoista. Mitä kirjailjat tienaavat? on aihe, joka puhuttaa. Keskustelijoina olivat Tiina Raevaara, Paula Havaste ja Anne Mäntynen. Kirjailijaliiton ja Suomen tietokirjailijaliitto ry:n yhdessä tänä vuonna teettämä tulotutkimus kertoi, että kaunokirjailijan myynnistä ja tekijänoikeuskorvauksista saama mediaanitulo oli 1713 euroa vuodessa (siis vuodessa, ei kuukaudessa). Tietokirjailijoilla tulo oli vielä pienempi. Laskua edelliseen kyselyyn vuodelta 2018 on 25 %. Tutustuin kyselyn tuloksiin Kirjailijaliiton sivulla, ja sieltä näkyy, miten pieniä ovat kirjailijoiden saamat korvaukset varsinkin äänikirjoista, kuunteluaikapalveluista puhumattakaan. Kaikesta huolimatta kirjailijat kehottivat keskustelun lopuksi kaikkia läsnäolleita lukemaan ja kuuntelemaan. Pidetään yhdessä kirjallisuutta hengissä, jotta kulttuuri ei katoa. Toinen kuuntelemani Kirjailijaliiton ohjelma Kysy kirjailijalta oli edellistä kevyempi. Paula Havaste oli valinnut messuyleisön tekemistä kysymyksistä joitakin, joita esitti kirjailijoille Heidi Jaatinen, Laura Paloheimo ja Jussi Siirilä. Vaikka osa kysymyksistä oli hankaliakin, sanavalmiit kirjailijat selvisivät niistä hienosti ja saivat yleisön usein nauramaan.
 |
| Riina Vuokko ja Sirkka-Liisa Sjöblom |
Kirjojen suomentaminen kiinnostaa aina. Marja Luoma ja Sampsa Peltonen ovat kääntäneet yhdessä Mohamed Mbougar Sarrin romaanin Miesten syvimmät salaisuudet. Pauliina Pietilä haastatteli heitä otsikolla Nelikätistä kääntämistä. Kääntäjät kertoivat yhteistyöstään ja työskentelytavastaan. He totesivat kumpikin kehittyneensä ja oppineensa uutta projektin aikana. Toisen kääntämiskeskustelun aiheena oli Jännitystä ja suuria tunteita – suomentaja heittäytyy tyylilajista toiseen. Riina Vuokko kääntää feel good -romaaneja englannista ja vakavampaa kirjallisuutta kiinasta. Sirkka-Liisa Sjöblomin työsarkana ovat ruotsalaiset dekkarit. He kertoivat eläytymisestä, ahdistumisesta, sanaleikkien ja dialogin kääntämisestä, tyylilajin asettamista rajoituksista... Suomentajan työ on monipuolista ja vaativaa.
Varsinaisia kirjaesittelyjä seurasin vain muutaman. Heikki Ojalta on ilmestynyt kirja Tähtitieteen sankareita. Se alkaa 1600-luvulta Newtonista ja painovoimasta ja päättyy gravitaatioaaltojen havaitsemiseen 2010-luvulla. Anneli Kanto on kirjoittanut Punaorvot-näytelmänsä pohjalta samannimisen romaanin. Kanto varoitti, että kirja on synkkä. Kuinka muuten voisi ollakaan: tuhansia punaorpoja vietiin äideiltään sijoitettaviksi uusiin perheisiin. Sakari Kuosmasesta on ilmestynyt elämäkerta Ihana elämä. Juha Roiha haastatteli Kuosmasta. Kirjan kirjoittaja Tommi Saarela esiteltiin katsomon puolelta.
