![]() |
| Niina / Yöpöydän kirjat |
”Jo vaaliruhtinas Yrjö
Wilhelmin ajoilta von Briest-suvun hallussa olleen Hohen-Cremmenin herrastalon
etupuolella lankesi kirkas päivänpaiste keskipäivän hiljaisuudessa lepäävälle
kylätielle; puiston ja puutarhan puolella loi suorakulmaisesti suunniteltu kylkirakennus
leveän varjon ensin valko- ja viheriäruutuiselle liuskakäytävälle ja sitten
suureen istutuspyörylään, jonka keskellä oli aurinkokello ja jonka kehän
muodosti canna indica ja rabarberipensaat.”
Varoitus: koska kyseessä on
klassikko, paljastan juonesta enemmän kuin yleensä. Saksankielinen alkuteos on
nimeltään Effi Briest päähenkilön mukaan. Vanhemmat kihlaavat 17-vuotiaan Effin
häneltä mitään kysymättä paroni Geert von Innstettenille, joka on kaksikymmentä
vuotta vanhempi ja lisäksi Effin äidin entinen kosiskelija. Vanhemmat ovat
sinänsä hyvin ymmärtäväisiä ja rakastavat ainoaa lastaan, mutta aviomiehen
valinta kuului heidän säädyssään tuohon aikaan vanhemmille.
Suomennoksen nimi Nuoren
naisen kohtalo kertoo, ettei tässä hyvin käy. Ennen häitä Effi tunnustaa
äidilleen hieman pelkäävänsä Innstetteniä, vaikka mies on hänelle hyvä ja
hellä. Innstetten on korkea-arvoinen valtion virkamies, jolla on luja luonne ja
vahvat periaatteet. Effin isä epäilee, onko Innstettenin mahdollista voittaa
Effin rakkaus. Hänen asemapaikkansa on pohjoisessa Itämeren rannikon pienessä
kylpyläkaupungissa, jossa ”henkevä pikku olento” ikävystyy helposti. Kun
kaupunkiin saapuu uusi komea sotilaspiiripäällikkö Crampas, Effi haksahtaa
hänen pauloihinsa. Pieni Anni-tytär tai Crampasin vaimo eivät ole esteenä. Kun
Innstetten saa siirron Berliiniin, Effi pääsee irti rakastajastaan, mutta
ikävän sattuman kautta Innstetten pääsee jälkikäteen suhteesta selville, ja
avioliitto päättyy siihen. Effistä tulee hylkiö, hän menettää tyttärensä,
vanhemmatkin kieltävät hänet, mutta onneksi he sentään antavat myöhemmin
anteeksi. Effi ei kestä kauan. Hän sairastuu ja kuolee.
Nuoren naisen kohtalo on aikaansa sidottu psykologinen
avioliittoromaani. Kirjoittajan myötätunto on selvästi Effin puolella. Hän on
liian nuori, liian yksinäinen, eikä hänen puolisonsa selvästi ymmärrä hänen
tarpeitaan. Vähän enemmän huomaavaisuutta, vähän enemmän hellyyttä olisi
saattanut riittää. Effi kärsii käytöksestään.
”»Ja sieluani rasittaa
syyllisyys», toisti hän. »Niin, se o n sielussani. Mutta r a s i t t a a ko
se? Ei. Ja juuri siitä syystä minä säikyn itseäni. Se, mikä rasittaa, on
jotakin aivan toista – pelontuskaa, kuolemanpelkoa ja ainaista pelkoa, että se
voi kuitenkin tulla ilmi. Ja sitten vielä, pelon lisäksi . . . häpeä. Minä
häpeän.»”
Innstettenin ajatuksiin katsotaan
vain harvoin. Kun hän on vaunuissa menossa kohti kaksintaistelua Crampasin
kanssa, hän miettii, onko liian ankara Effiä kohtaan ja tekeekö kaiken vain
periaatteen vuoksi.
”Kosto ei ole mikään kaunis
asia, mutta inhimillinen, ja sillä on inhimillinen oikeutuksensa. Mutta näin
ollen se kaikki tapahtui erään mielikuvan, erään käsitteen vuoksi, oli tehty
juttu, puoli komediaa.”
Minusta Nuoren naisen kohtalo
on hyvä klassikko. Se ansaitsisi olla tunnetumpi kuin on. Saksassa sitä kyllä käsitellään kouluissa. Siellä sen pohjalta
on myös tehty viisi elokuvaa. Niistä Rainer Werner Fassbinderin ohjaama olisi ollut
viime vuonna katsottavissa Yle Areenassa, mutta meni minulta ohi.
Tämänkertaista kirjabloggaajien
klassikkohaastetta vetää blogi Jotakin syötäväksi kelvotonta. Siellä on yhteenveto kaikista haastekirjoituksista.
Olen osallistunut
klassikkohaasteeseen joka kerta. Tässä linkit aikaisempiin kirjoituksiini:
Alastalon salissa, Nuoren Wertherin kärsimykset, Laulu tulipunaisesta kukasta, Sudenmorsian, Arkielämää, Hanna, Kadonnutta aikaa etsimässä 1, Mustalaisromansseja, Makiokan sisarukset, Kasvattitytön tarina, Isänmaa, Mirdja, Mandariinit, Max Havelaar, Pantagruel, Tau nolla, Kristiina Lauritsantytär, Koti ja maailma, Levottomuuden kirja, Frankenstein, Optimisti (Candide), Aarresaari
Theodor Fontane: Nuoren naisen kohtalo
Suomentanut J. Hollo
Gummerus 1924, 418 s.
Saksankielinen alkuteos Effi Briest 1895


Pikkuisen on resuisen näköiseksi päässyt lukemasi painos, eikä tuota näköjään ole Piki-kirjastossa saatavissa ollenkaan (paitsi saksaksi). En ollut kirjasta kuullutkaan, mutta lisäsin lukulistalle, jos tulisi vaikka divarissa vastaan. Kuulostaa vähän Rouva Bovaryn kaltaiselta tarinalta, ehkä myös Juhani Ahon Papin tyttäreltä. Voi nuorten naisten kohtaloita!
VastaaPoistaTätä on verrattu Rouva Bovaryyn ja jopa Anna Kareninaan, mutta Effi on nuorempi, kokemattomampi ja viattomampi.
PoistaAihepiiri on tuttu, mutta kirjailija ei.
VastaaPoistaNiin taitaa olla useimmille. Jostain syystä tämä klassikko ei ole Suomessa kovin tunnettu.
PoistaOn todella vanhan näköinen teos, melkein haistaa tuon kellastuneen paperin aromin. Melodraamaa siis.
VastaaPoistaTässä henkilöt eivät olleet niin yksiulotteisia kuin melodraamassa usein.
PoistaMinulle ennestään aivan vieras nimi (sekä kirjailija että kirja) eli tässä olisi taas yhden klassikon mentävä aukko. Vaikuttaa ihan kiinnostavaltakin kirjalta, erityisesti tietysti aikansa kuin myös aiheensa takia. Kieli vaikuttaa myös ”vanhahkolta” eli aikalaiseltaan, mistä saa minulta lisäplussan. Suomeksi siis tämän mieluiten lukisin.
VastaaPoistaKatsoin, että ensimmäinen englanninkielinen käännös on vuodelta 1914, aika vanha siis sekin. Saattaa olla vaikea löydettävä suomeksi.
PoistaEnpä törmännyt tähän, kun etsin saksalaisia klassikoita. Tosin etsin erityisesti Berliiniin sijoittuvia, kun sinne olin reissuun lähdössä. Ikäviä kohtaloita oli myös Hans Falladan romaanissa Yksin Berliinissä.
VastaaPoistaPääsit varmasti klassikkotunnelmaan tuota lukiessa. Ihana tuo suomennoksen kieli, istutuspyörylät ja rabarberipensaat...
Tämä ei tosiaan ole Berliini-kirja, vaikka siellä piipahdetaankin. Enemmän ollaan vanhempien herrastalossa ja fiktiivisessä pohjoisen kylpyläkaupungissa.
PoistaIhastuin kieleen heti. Siksi laitoin alun lainauksenkin.
Herätit kyllä pienen kiinnostuksen, vaikka aihe ei ihan ensisijainen omien kiinnostusten osalta olisikaan. Vanhoissa unohtuneissa teoksissa olisi mielestäni kuitenkin paljonkin annettavaa.
VastaaPoistaTämäkin kirja on ihan turhaan unohdettu.
PoistaEffi Briestiä todellakin luetaan vielä Saksassa, harmi että siitä ei löydy uudempaa suomennosta. Luin sen itse B2-tason saksallani pari vuotta sitten yliopiston kirjallisuudenkurssille ja kieli oli yllättävän sujuvaa. Mahtavaa, että löysit tämän saksalaisklassikon!
VastaaPoistaOnpa mukava, että löytyy toinenkin, joka on tämän lukenut, ja vieläpä saksaksi. Pari kommentoijaa tuossa edellä mainitsee pitävänsä suomennoksen kielestä (minäkin pidin). Ehkä tarvittaisiin vain uusi painos.
PoistaHieno valinta tämä: kirjan nimi (siis tuossa Effi Briest -muodossa) on tullut kyllä vastaan mutta ei ole ollut mitään käsitystä mistä kirjassa on kyse. Rouva Bovary ja Anna Karenina tulevat tosiaan mieleen, mutta variaationa kuulostaa tämäkin potentiaalisesti kiinnostavalta.
VastaaPoistaTämä kirja keskittyy Effiin ja on siten surullisesta lopputuloksestaan huolimatta kevyempi luettava kuin vaikka Anna Karenina.
PoistaOulun kirjastossakin tätä on saatavilla vain saksaksi (piti tarkistaa, utelias kun olen :)). Avioliittokuvaukset kiinnostavat aina, joten saattaisin tämän lukeakin, jos jokin kustantaja sattuisi julkaisemaan uuden painoksen.
VastaaPoistaTämä on ilmeisen vaikea löydettävä. Helmet-kirjastossakin on vain tuo yksi kappale. Katsoin Antikvaaristakin, eikä siellä ole ainuttakaan.
PoistaKuulostaapa kiinnostavalta ja surulliselta. Kävin katsomassa kirjaston sivuilta, mutta ei näytä löytyvän Keski-Suomesta. Harmillista!
VastaaPoistaNyt on jo tarkistettu aika monesta kirjastosta, ettei tätä kirjaa löydy niistä.
PoistaOlipa harvinaista ja hienoa lukea sinun Fontane-postauksesi! Fontane on yksi ehdoton suosikkini saksalaiskirjailijoista, ja on sääli, ettei hänen kirjojaan ole käännetty enempää suomeksi. Pidän erityisesti seuraavista romaaneista: Irrungen, Wirrungen, L´Adultera, Der Stechlin ja tietenkin Effi Briest. Fontanen kieli on hienostunutta, henkilöt moderneja ja uskottavia ja naisen sielunelämää hän kuvaa suurella lämmöllä ja tuntemuksella. Fontane alkoi kirjoittaa vasta korkealla iällä, ja se heijastuu myös teosten kypsyydessä.
VastaaPoistaSaksassa Effi Briest kuuluu lukiolaisten opsiin, ja kirjasta voi aina aloittaa keskustelun sivistyneen saksalaisen kanssa.
Jos oikein haluaa tunnelmoida Fontanen hengessä, kannattaa katsoa tuubista Wanderungen durch die Mark Brandenburg -sarjaa:
https://www.youtube.com/watch?v=1i7gzeSyGo8
Olen itse kirjoittanut Fontanesta seuraavaa:
https://peegeehydatoon.blogspot.com/2017/03/theodor-fontane-irrungen-wirrungen.html
https://peegeehydatoon.blogspot.com/2015/06/theodor-fontane-ladultera.html
Kiitos asiantuntevasta kommentistasi! Tutustun mielelläni kirjoituksiisi. Luen silloin tällöin jonkun kirjan saksaksi ja voisin yrittää jotakin Fontanen romaania. Epäilen vain, että vanhempi kieli voisi olla vaikeata luettavaa.
Poista