Jane Austen: Kasvattitytön tarina (klassikkohaaste)

© Niina / Yöpöydän kirjat

Olen osallistunut kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen alusta alkaen. Tällä kertaa valitsin kaikkien tunteman klassikkokirjailijan romaanin. Muut Jane Austenin kirjat olen lukenut aikoja sitten, mutta Kasvattitytön tarina oli jäänyt lukematta.

Fanny Price on otettu tätinsä lady Bertramin perheeseen kasvattitytöksi. Fannyn äiti oli mennyt naimisiin säätyään alemmas, kun taas täti Bertram oli tehnyt loistavan naimiskaupan kauneutensa ansiosta. Fannyn vanhin täti oli naimisissa pastori Norrisin kanssa, joka oli sir Bertramin tilan Mansfield Parkin kirkkoherra.

Fanny pelastettiin köyhän perheen suuresta lapsilaumasta parempiin oloihin. Niin ainakin tädit Bertram ja Norris ajattelivat. Fannyn asemasta tuli hankala. Hän oli käytännössä lady Bertramin seuraneiti. Hänellä oli perheessä neljä serkkua, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, jotka olivat häntä muutamia vuosia vanhempia. Täti Norris jaksoi muistuttaa, että Fanny on alempiarvoinen kuin serkkunsa ja että hänen täytyy käyttäytyä sen mukaisesti.

Kasvattitytön tarinassa on Austenin romaaneille tyypillisiä piirteitä eli satiiria, välittömästi hyviksi tunnistettavia henkilöitä ja toisaalta häiriötekijöiksi osoittautuvia. Ja tietysti kysymys on siitä, kenen kanssa kukin nuorista menee naimisiin.

Satiiri kohdistuu ensisijaisesti täteihin, mutta myös muihin Mansfield Parkin ympärillä pyöriviin henkilöihin. Täti Bertram ei tee muuta kuin istuu sohvalla pikku koiraansa hellien. Täti Norris on itsekäs, kitsas, puolueellinen ja arvostelukyvytön. Hän puhuu koko ajan, puuttuu kaikkiin asioihin ja saa ne sekaisin. Austenin luomista vastenmielisistä henkilöhahmoista täti Norris on huippu.

Edmund-serkku on alusta lähtien ystävällinen Fannylle, toisin kuin muut serkut, jotka suhtautuvat Fannyyn lähinnä välinpitämättömästi. Häiriötekijöiksi osoittautuvat Crawfordin sisarukset Mary ja Henry.

Fanny itse ei ole aivan tyypillinen austenilainen sankaritar. Hän on jokseenkin ponneton. Hänen asemansa Bertramien perheessä on ongelmallinen, mutta hän on siihenkin nähden kovin hiljainen, arka ja vetäytyvä. Kaksi kertaa hän kuitenkin osoittaa lujuutta. Kun muut nuoret innostuvat ankaran sir Bertramin matkoilla ollessa harjoittelemaan hieman sopimatonta näytelmää, Fanny ei lähde mukaan. Toisen kerran hän pysyy lujana ja sanoo ei, kun Henry Crawford kosii häntä.

Fannyn vaisuus laimentaa Kasvattitytön tarinaa. Samaa tekevät pitkät keskustelut välillä yhdentekeviltä tuntuvista aiheista. Keskustelujen tarkoitus lienee kuvata henkilöiden luonteita, ja ainakin Fannyn ja neiti Crawfordin väliset erot tulevat selviksi kaikille muille paitsi Edmund-serkulle.

Naisen heikko asema ja riippuvuus avioliitosta on tässäkin Austenin kirjassa vahvasti esillä. Kuinka monta tuhatta puntaa kullakin on ja minkälaista avioliittoa niiden avulla voi tavoitella – sitä pohditaan. Kun varaton tyttö hylkää varakkaan miehen kosinnan, käytös on pöyristyttävää. Austen ottaa kantaa myös naisen ja miehen asemaan moraaliselta kannalta. Kun vanhin neiti Bertram jättää tomppelin aviomiehensä ja karkaa Henry Crawfordin kanssa, yleinen mielipide tuomitsee vain hänet. Austen laittaa kertojansa toteamaan:

”Miehenä häntä [Crawfordia] ei kohdannut rangaistus julkisen häpeän muodossa, kuten kanssarikollistaan, koska yhteiskunta ei katso tarpeelliseksi siten suojata hyvettä. Rangaistukset eivät ole tässä maailmassa niin tasapuolisia kuin olisi toivottavaa.”

Ylpeys ja ennakkoluulo säilyy tämän kirjan jälkeen ehdottomana Austen-suosikkinani.

Kirjabloggaajien 10. klassikkohaastetta vetää blogi Taikakirjaimet. Siellä olevasta haastekoonnista löytyvät kaikki haasteeseen osallistuvat blogit.

Tässä luettelo aikaisempiin klassikkohaasteisiin lukemistani kirjoista:

1. Volter Kilpi: Alastalon salissa
2. J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
3. Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta
4. Aino Kallas: Sudenmorsian
5. Maria Jotuni: Arkielämää
6. Minna Canth: Hanna
7. Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1
8. Federico García Lorca: Mustalaisromansseja
9. Junichiro Tanizaki: Makiokan sisarukset

Jane Austen: Kasvattitytön tarina

Suomentanut A. R. Koskimies

Karisto 2014, 13. painos, 480 s.

Englanninkielinen alkuteos Mansfield Park 1814

*********** 

Kasvattitytön tarina on ilmestynyt 1814, joten sijoitan sen Helmet-haasteen kohtaan 1. Kirja on vanhempi kuin sinä.