Aikaisemmissa
kirjaboggaajien klassikkohaasteissa olen keskittynyt suomalaisiin klassikoihin.
Nyt otin paikattavakseni yhden suurimmista aukoista länsimaisen kirjallisuuden
sivistyksessäni. Luin Marcel Proustin suurteoksen Kadonnutta aikaa etsimässä 1.
osan. Kirjan koko nimi on Kadonnutta
aikaa etsimässä 1. Swannin tie I: Combray. Alkuperäisteoksen
ilmestymisvuosi on 1913.
Kadonnutta
aikaa etsimässä
on nimenä hyvin kuvaava. Minäkertoja muistelee lapsuuttaan, ja varsinkin
Combrayssa vietettyjä kesiä. Kertojan nimeä ei sanota tässä osassa, mutta
ilmeisesti nimi on Marcel. Hän viettää aikansa lukien (hän aikoo kirjailijaksi)
ja yksin tai perheen kanssa kävelyretkillä. Suvulla on tarkat
sovinnaisuussäännöt. Kenen tahansa kanssa ei seurustella. Väärin valittu vaimo
estää kyläilyt vanhan ystävän luona. Poika kuvailee välillä piikikkäästikin vuoteenomaksi
heittäytynyttä Léonie-tätiä ja tämän uskollista palvelijaa Françoisea.
Kirja on täynnä tunnelmia ja vaikutelmia.
Nuori poika pysähtyy kauniiden näkymien äärelle.
”Tiilikatosta lankesi lammen pintaan, joka auringossa heijasteli jälleen, punertava marmorijuovainen kuvajainen, jota en ollut koskaan ennen huomannut. Ja kun näin veden ja seinän pinnalla kalpean hymyilyn vastaavan auringon hymyyn, minä huudahdin innoissani, suljettua sateenvarjoa heilutellen: »Voi juku, juku, juku.»”
Tyytymättömänä omiin sanoihinsa
hän teki tulevalle kirjailijalle sopivan havainnon: ”[- -] hätkähdin sitä
ristiriitaa, mikä vallitsee ihmisen elämysten ja niiden tavallisen
ilmaisumuodon välillä”. Tässä ja muissa luonnon inspiroimissa kohtauksissa en
voinut olla ajattelematta, millaisia elämyksiä nykyisesessä digimaailmassa elävät tulevat
kirjailijat saavat. Ainakin niiden luulisi tuottavan erilaista kirjallisuutta.
Lapsuuden kokemukset ovat niin
vahvoja, että ne ulottavat vaikutuksensa koko loppuelämään. Madeleine-leivoksen
maku, orapihlajan tuoksu, tietynlainen kirkon alttarikomeron seinämä – kaikki herättävät unohdetun muiston. Kadonnutta aikaa
etsimässä on haikean kaihomielinen matka muistoihin, joista aikuinen löytää
”[- -] sielullisen maaperäni pohjimmaisia kerrostumia, kestäviä alueita, joihin voin vielä tukeutua.”
Olen
osallistunut kirjabloggaajien klassikkohaasteisiin alusta alkaen. Aikaisemmat
klassikkopostaukseni ovat:
- Volter Kilpi: Alastalon salissa
- J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
- Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta
- Aino Kallas: Sudenmorsian
- Maria Jotuni: Arkielämää
- Minna Canth: Hanna
Linkit kaikkiin tämänkertaisen klassikkohaasteen kirjoituksiin löytyvät koostepostauksesta blogista Unelmien aika. Minä olen lupautunut seuraavan
klassikkohaasteen vetäjäksi. Julkaisen Klassikkohaasteen 8 aloituspostauksen
elokuussa.
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1. Swannin tie I: Combray
Suomentaneet Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen
Otava 2017, 245 s., ensimmäinen suomenkielinen laitos 1968
Ranskankielinen alkuteos À la recherche du temps perdu. Du côté de
chez Swann. Première partie. Combray, 1913
***********
Koska päähenkilön rakkain harrastus on lukeminen, Helmet-haastessa
Kadonnutta aikaa etsimässä sopii kohtaan 16. Kirjassa luetaan kirjaa.
Omaa klassikkohaastekirjaa miettiessäni pohdin pitkään tämän ja Italo Calvinon Näkymättömien kaupunkien välillä. Luin sitte Calvinon, mutta aloittelin tätäkin. Jotenkin tämän lukeminen sopii kesään, jonkinlaiseen unenomaiseen olotilaan, joten ehkäpä jatkan Combrayn kanssa elokuussa.
VastaaPoistaT. Lumiomenan Katja
Todella, tämä kirja sopii kesään. Eikä ollut lainkaan vaikeaa luettavaa maineestaan huolimatta.
PoistaProust sarjakuvina, löytyis ehkä kirjastosta:
VastaaPoistahttp://hannelesbibliotek.blogspot.com/2010/07/proust-i-serieform.html
Ahaa, näitähän on. Sarjakuva ei minusta korvaa kirjaa, mutta voisi houkutella lukemaan kirjankin.
PoistaEn ole lukenut tätä. Pitäisi.
VastaaPoistaAika harvat ovat. Ainakin tämä ensimmäinen osa oli helppo.
PoistaAloitin viime vuonna tätä sarjaa areenasta äänikirjana, Erja Manton lukemana. Mutta niin se vain jäi enkä muista miten pitkälle pääsin. Ehkä tässä olisi elokuun päiviin sopivaa viipyilevyyttä.
VastaaPoistaEn osaa arvioida, miten hyvin tämä sopii äänikirjaksi. Luettuna vaati aikaa keskittyä. Ei kannattanut yrittää 15 minuutin pätkissä.
PoistaTämä oli omassa lajissaan kyllä hieno, luin sen itsekin vasta vuonna 2018, mutta luultavasti en jatka tätä sarjaa pidemmälle.
VastaaPoistaMinä en ole vielä päättänyt, jatkanko sarjaa. Ei se pois suljettua ole.
PoistaOlen tiennyt melko pitkään tämän sarjan olemassaolosta, mutten ole jostain syystä saanut aikaiseksi tarttua siihen. Kirjoituksesi perusteella ainakin tämä ensimmäinen osa vaikuttaa kiinnostavalta.
VastaaPoistaSen perusteella, mitä sarjasta olen lukenut, ensimmäinen osa poikkeaa jonkin verran myöhemmistä osista.
PoistaHuh, sinä et helppoja klassikoita valitse! Yritin selailla tätä joskus... Vielä jäi tarttumatta, mutta ehkä jonain päivänä.
VastaaPoistaEhkä olen jo lukenut ne helpot... Alastalon saliin verrattuna tämä oli kevyt.
PoistaOikeasti? Alastalon sali ei ollut minusta ollenkaan liian raskas, enemmän nautittava. Hmmm, ehkä siis joskus uskaltaisin kokeilla tätäkin...
PoistaTässä sanasto on neutraalia ja virkkeet lyhyempiä (ei tarkoita, että lyhyitä). Sikäli siis kevyempää luettavaa. Enkä kutsuisi tyyliä tajunnanvirraksi.
PoistaOlen hieman tuumaillut, että otan itselleni tavoitteeksi saada luettua edes tämän ensimmäisen osan Proustin sarjasta ennen ensi vuoden Hki:n kirjamessuja (siellä on Ranska teemamaana). :)
VastaaPoistaTämä ranskalainen perusteos olisi oivaa valmistautumista kirjamessuille!
PoistaProust kiinnostaa ja olen usein hivellyt kirjakaupassa hänen kirjojaan, mutta vielä ei ole lähtenyt matkaani. Odotan intuitiota ;)
VastaaPoistaSama tilanne taitaa olla aika monella muulla. Voin suositella tätä ensimmäistä osaa.
PoistaLuin joskus aikoinaan sellaiset 50 sivua tätä ja jätin kesken, ehkä sitä pitäisi kokeilla joskus uudestaan (joskin pidän myös hyvin mahdollisena että Proust ei ole minulle).
VastaaPoistaAhaa, ehkä Proust ei sitten ole sinulle. Minäkin luulen, että minulle osui nyt kesällä hyvin otollinen aika Proustin lukemiseen.
Poista