sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta (klassikkohaaste)


Kirjabloggaajien kolmanteen klassikkohaasteeseen valitsin Linnankosken Laulun tulipunaisesta kukasta. Tästä kirjasta varmaan lähes kaikki tietävät sen, että päähenkilö Olavi kiertää tytöstä tyttöön. Olavi on päässyt jopa rocklyriikkaan Ismo Alangon sanoittamassa Hassisen Koneen kappaleessa Muoviruusuja omenapuissa: ”Katso vanhaa Tulipunakukan Olaa/Hänen puhkotuista silmistään valuu Coca-Colaa.”

Annansilmä
Laulu tulipunaisesta kukasta on klassinen nuoren miehen kasvukertomus. Ison talon poika Olavi Koskela kapinoi isäänsä vastaan ja lähtee. Hän kulkee tukkilaisena muutaman vuoden kunnes palaa kotiin ja rauhoittuu. Tämä on siis samalla myös tukkilaisromaani. Siinäkin työssä Olavi on paras.

Olavi on kaunis ja voimakas. Heti ensimmäisellä sivulla hän ihailee itseään.

Puun rungolla istui nuorukainen.

Hän oli pitkä ja solakka kuin vastakaatamansa kuuset. Hattunsa keinuili kuusen lehvällä ja takkinsa ja liivinsä riippuivat kuivuneessa oksantyngässä. Valkoisen paidan avatusta aukeamasta paistoi ruskea, voimakas rinta ja kyynärpäihin saakka käärityt hihat paljastivat lujat, päivettyneet käsivarret.

Hän istui hiukan etukumarassa ja katseli oikeaa käsivarttaan. Koukisti sitä ja ojensi taasen, tarkastellen kuinka lihakset paisuivat ja jänteet nahkan alla voimakkaasti jännittyivät.

Olavi ei kuitenkaan hurmaa tyttöjä pelkästään ulkonäöllään tai koskenlaskutaidollaan. Hän on myös sivistynyt ja hyvä puhumaan.


Olavi nimeää tyttönsä omalla tavallaan: Gaselli, Pihlajanterttu, Annansilmä. Kohtalona on tyttö, jonka ”poskille tulvahtavat punaiset ruusut”, samanväriset kuin tytön kasvattamat kukat. Sen jälkeen Olavi käyttää valkoisia kukkia: Tuomenkukka, Elämänlanka.

Kun Laulu tulipunaisesta kukasta ilmestyi vuonna 1905, siitä tuli heti hyvin suosittu, mutta se herätti myös jonkin verran kohua. Nykymaailmasta katsottuna siinä ei ole mitään kohauttavaa. Laulu tulipunaisesta kukasta on romanttinen, mutta välillä synkkiäkin sävyjä sisältävä kertomus Olavin kasvusta vastuulliseksi aikuiseksi.

Kaikki klassikkohaasteeseen osallistuvat blogit ja koontipostaus löytyvät blogista 1001 kirjaa ja yksi pieni elämä.

Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta
JiaHu Books 2013, 249 s.
Ilmestynyt ensimmäisen kerran 1905

25 kommenttia:

  1. Pakko sano, että en tiennyt tästä kirjasta mitään. On jotenkin mennyt ihan ohi. :D Naistenkaatajateema ei niin innosta, mutta tässä romaanissa lienee muutakin tarttumispintaa eli voisin harkita sivistäväni itseäni tällä jossain vaiheessa. Tosin ihan heti tuskin tulee tartuttua tähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oli paljon enemmän kuin pelkkää naistenkaatoa. Minulle kirja oli positiivinen yllätys.

      Poista
  2. Samat sanat kuin yllä, ja Hassisen koneen biisinkin Muoviruusuja omenapuissa tiedän, mutten tätä yhteyttä "Katso vanhaa Tulipunakukan Olaa/Hänen puhkotuista silmistään valuu Coca-Colaa "

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaapa olla niin, että läheskään kaikki kappaleen Muoviruusuja omenapuissa kuuntelijat eivät tiedä, kuka oli Tulipunakukan Ola.

      Poista
  3. Minullekin ihan tuntematon klassikko! Hauska lukea, että tämmöinenkin on olemassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisin löytää klassikon, jota kaikki paljon kirjoja lukevatkaan eivät tunne.

      Poista
  4. Tämä on siitä jännä kirja, että parikymppisenä ensimmäistä kertaa sitä lukiessani pidin tarinaa ja koko teosta tavattoman tylsänä. Muutama vuosi myöhemmin luin kirjan uudelleen se oli minusta tosi kaunis ja ihana kirja. Mistä sitten johtunee, puhtaasti ajankohdasta, vaiko jonkinlaisesta kypsymisestä? 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä osaa sanoa. Luin kirjan vasta nyt eli varsin vanhana, ja ainakin nyt se oli minusta hyvä.

      Poista
  5. nähnyt filmin pari kertaa, kirjakin on hyllyssäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvia on tehty viisi, niistä kolme Ruotsissa. Ensimmäisen teki itse Mauritz Stiller.

      Poista
  6. Olen lukenut tämän vuosia sitten, ja muistaakseni pidin kirjasta. Minulla on tästä itse asiassa painos omassakin hyllyssä. Se on vuodelta 1927, mistä lie kulkeutunut meille... tämä voisi olla mukavaa kesäluettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä löysin tämän netistä englantilaisen kustantamon uutena painoksena. Kustantamo julkaisee "eurooppalaisia klassikoita" alkukielellä.

      Poista
  7. Laulu tulipunaisesta kukasta on yksi kotimaisia lemppareitani. Mitä kieltä tuosta kirjasta löytyykään ja sitten juuri tuo, että se on myös kehitystarina. Hieno valinta klassikkohaasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Löytyypä sentään muutama lukija, jotka ovat tähänkin joskus tutustuneet.

      Poista
  8. En ole lukenut Linnankoskea koskaan, ja se on oikeastaan suuri synti ja häpeä, sillä olen kotoisin aivan siitä lähistöltä, missä Linnankoskikin on syntynyt ja kasvanut, ja olen käynyt Linnankosken lukion, jota kirjailija on ollut mukana perustamassa. Ainakin vielä minun nuoruudessani Linnankoski oli uusmaalaisessa peruskoulun ja lukion äidinkielen opetuksessa iso nimi. Ja siltikään en ole vielä saanut aikaiseksi. Pitäisi kyllä!

    Sen sijaan sain tänä kesänä luettua Alastalon salissa, ja se vasta oli huima juttu. Kävin aiemmin tänään lukemassa viimekesäisen arviosi, ja olen hyvin samoilla linjoilla. Hieno kirja, kannatti lukea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sinun nyt tuolla taustalla pitää lukea Laulu tulipunaisesta kukasta! Ainakin se on paljon kevyempi luettava kuin Alastalon salissa, jonka lukemisesta olen edelleen ylpeä.

      Poista
  9. Nimenä on tuttu ja sisällöltään sen verran että tiesin keskiössä olevan hurmaajatukkilaisen mutta en sen enempää, elokuva ainakin pitäisi joskus katsoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuvissa on ainakin valinnanvaraa: niitä on tehty viisi.

      Poista
  10. Hyvä valinta klassikkohaasteeseen. Olen hieman epävarma, että olenko lukenut tämän. Askola on niin meidän naapurissa, että olen miettinyt kirjankin lukemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Askolan seutu on minulle vierasta, mutta eipä se haitannut.

      Poista
  11. Luin tämän vuosia sitten ja muistan, että hurmaannuin. Muuten muistikuvat ovatkin sitten hämärtyneet, joten ehkä pitäisi tarinan pariin palata joskus.

    VastaaPoista
  12. Muistan leffana, mutten ole tullut ajatelleeksikaan kirjaa. Hauska valinta ja hyvä kuvitus sinulla#

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Valitettavasti minulla ei ollut kuvia pihlajanmarjoista, eikä tuomenkukista, eikä...

      Poista
  13. Muistan leffana, mutten ole tullut ajatelleeksikaan kirjaa. Hauska valinta ja hyvä kuvitus sinulla#

    VastaaPoista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.