Simone de Beauvoir: Mandariinit (klassikkohaaste)

 

Kirjabloggaajien 13. klassikkohaasteen kirjakseni valitsin Simone de Beauvoirin Mandariinit. Se on kuvaus ranskalaisista vasemmistointellektuelleista heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Kirja alkaa jouluna 1944, jolloin sota on vielä käynnissä, mutta Ranska on vapautunut.

Keskeiset henkilöt ovat kirjailija ja toimittaja Henri Perron, kirjailija ja professori Robert Dubreuilh, hänen vaimonsa Anne ja heidän parikymppinen tyttärensä Nadine. Anne Dubreuilh on psykoanalyytikko. Kertojina ovat vuorotellen Henri ja Anne. Annen osuudet ovat minämuodossa, kun taas Henrin puolesta puhuu kertoja.

Robert Dubreuilh yrittää muodostaa vasemmistolaista kansanliikettä, jossa kommunistit eivät olisi mukana. Henri toimii oman lehtensä L’Espoirin päätoimittajana. Robert houkuttelee Henria sitoutumaan kansanliikkeeseen ja tekemään lehdestä sen kannattajan.

”Minulla ei tule koskaan olemaan ennalta määrättyä ohjelmaa, Henri sanoi. – Minä aion sanoa mitä ajattelen ja miten ajattelen enkä aio sitoutua mihinkään.”

Henriin kulminoituu puolueettoman journalismin vaikeus. Hän luovuttaa lehtensä kansanliikkeelle, mutta myöhemmin hänen ja Dubreulhin välit katkeavat kysymykseen, voiko Neuvostoliitosta julkaista mitään negatiivista. Politiikkaa ja moraalia käsitteleviin keskusteluihin osallistuvat monet muutkin kuin vain Henri, Dubreuilh ja Anne. Nadine laukaisee oman mielipiteensä intellektuelleista:

”– Te ette koskaan kohtele ihmisiä yhdenvertaisina, te määräilette heidän elämästään oman mielenne ja viheliäisen harkintanne mukaan. Jalomielisyys on teillä imperialismia ja puolueettomuus omahyväisyyttä.”

Mandariinien loppua kohti tuntui, että luin kahta romaania. Niistä toisen aiheena olivat pariisilaiset älyköt ja toisen Annen rakkaustarina yhdysvaltalaisen kirjailijan Lewis Broganin kanssa. Anne tapaa Lewisin, kun hän on Yhdysvalloissa kutsuttuna psykoanalyytikkojen kongressiin. Myöhemmin hän matkustaa kuukausiksi Lewisin luo. Lewis Broganin hahmon esikuvana pidetään de Beauvoirin rakastettua, yhdysvaltalaista kirjailijaa Nelson Algrenia. Mandariineja lukiessa ei voi välttyä ajattelemasta muidenkin henkilöiden mahdollisia vastineita todellisuudessa.

Dubreuilh tuntuu hyväksyvän vaimonsa suhteen toisen miehen kanssa. Muutenkin suhteet ovat avoimia. Nadine kulkee sängystä toiseen sotatraumansa ahdistamana. Hänen juutalainen rakastettunsa kuoli vankileirillä. Politiikassa suoraselkäinen Henri kohtelee naisia esineellistävästi. Hän on kyllästynyt pitkäaikaiseen kumppaniinsa Paulaan, jota pitää takertuvana ja vanhenevana, ja vaihtaa hänet sodan aikana saksalaisen upseerin kanssa suhteessa olleeseen naiseen, jonka valtteina ovat nuoruus ja kauneus. Psykiatriseen hoitoon joutunut Paula neuvoo tervehdyttyään Annea:

” – Yksikään mies ei ansaitse sitä jumalointia, jota meiltä vaatii, ei yksikään! Sinäkin olet antanut narrata itseäsi; anna Robertille paperia ja aikaa kirjoittaa niin häneltä ei puutu mitään!”

Yllättäen yli kahdeksansataa sivua poliittisia keskusteluja ja sotkuisia ihmissuhteita ei tuntunut lainkaan raskaalta, vaan päinvastoin: Mandariinit oli sujuvaa luettavaa. Vaikka jotkut väittelyjen aiheet ovat tiukasti aikaan sidottuja, Mandariinit on tarpeeksi ajaton kiinnostaakseen nykylukijaa. Taas kerran klassikkohaaste näytti, että klassikko kannattaa lukea!

Tämänkertaista klassikkohaastetta vetää blogi Kirjakaapin kummitus. Sieltä löytyy yhteenveto kaikista osallistujista ja heidän lukemistaan klassikoista.

Aiempiin klassikkohaasteisiin lukemani kirjat:

1. Volter Kilpi: Alastalon salissa
2. J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
3. Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta
4. Aino Kallas: Sudenmorsian
5. Maria Jotuni: Arkielämää
6. Minna Canth: Hanna
7. Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1
8. Federico García Lorca: Mustalaisromansseja
9. Junichiro Tanizaki: Makiokan sisarukset
10. Jane Austen: Kasvattitytön tarina
11. Arvid Järnefelt: Isänmaa
12. L. Onerva: Mirdja

Simone de Beauvoir: Mandariinit 1 ja 2
Suomentanut Mirja Bolgar
Kirjayhtymä 1982 ja 1983, 445 s. ja 414 s.
Ranskankielinen alkuteos Les Mandarins 1954