Naiskohtaloita sisältää kaksi pitkää novellia. Beatrice on vuodelta 1867 ja Annina vuodelta 1860. Saksalainen Paul
Heyse sai Nobelin varsin iäkkäänä vuonna 1910.
Novelleilla on paljon yhteistä.
Beatrice ja Annina ovat nuoria kauniita italialaisia. Kumpaankin rakastuu
saksalainen nuorukainen. Rakkaus syntyy ensisilmäyksellä. Beatrice: ” Tuntuiko
sinustakin jo ensi päivänä, ikään kuin salama olisi iskenyt viereesi ja maa
tärissyt ja puut ja pensaat syttyneet tuleen?” Rakkauden tiellä on esteenä
suvun suosima tyttöjen mielestä vastenmielinen sulhasehdokas – ja uskonto. Annina:
”Te ette ole kristitty, te olette luterilainen, sellaiselle he eivät koskaan
anna lastaan.”
Beatricella on kaunis äitipuoli,
joka on paljon tytön isää nuorempi. Ajattelin ensin, että tulee versio
saduista, joissa on samanlainen asetelma, mutta loppujen lopuksi siihen
suuntaan ei edetty, vihjaistiin vain.
Kummankin novellin
kehyskertomuksessa perustellaan tarinaa. Beatrice
puolustaa yksilön oikeutta ratkaista ristiriitatilanne sovinnaisuussääntöjen
vastaisesti. Tosin kertoja varaa tuon mahdollisuuden vain sankarillisille
poikkeusyksilöille. Anninassa on
oudompi ajatus, jonka mukaan nuoren kauniin ihmisen kuolema on vapautus
tuskasta, jonka elämä toisi tullessaan.
Beatrice ja Annina ovat kauniita, romanttisia ja traagisia novelleja.
Heyseltä on suomennettu romaaneja, novelleja ja näytelmiä
1800-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle. Hän lienee nykyisin jokseenkin unohdettu
kirjailija. Blogeista löysin vain kaksi kirjoitusta, jotka sattuvat molemmat
olemaan näistä samoista novelleista. Kirja-aitasta löytyy
postaus Naiskohtaloista ja Jokken runonurkasta Anninasta.
Paul
Heyse: Naiskohtaloita
Suomentanut Helmi
Setälä
Otava 1911, 119 s.
Saksankieliset
alkuteokset Beatrice 1867 ja
Annina 1860
