Kirjan
koko nimi on Berliinin matkaopas uteliaalle matkailijalle. Kirja ei ole
varsinainen matkaopas, vaan samanlainen pakinakokoelma kuin Ryssändisko, josta
kirjoitin aiemmin. Kaminer katselee Berliiniä ja berliiniläisiä venäläisen
maahanmuuttajan silmin. Kun hän kirjoittaa berliiniläisten puhumattomuudesta
tai vertaa berliiniläisten naisten pukeutumista venäläisiin naisiin, tuntuu
kuin hän kirjoittaisi suomalaisista.
Kirjan
luvut on otsikoitu hieman matkaoppaan tyyliin: Berliinin historia
lyhykäisyydessään, Shoppailu Berliinissä, Natseja ja muita nähtävyyksiä, ja
niin edelleen. Lukujen sisältö saattaa olla yllättävä. Esimerkiksi luvussa Berliinin
musiikki Kaminer pakinoi katusoittajista ja saksalaisten säästäväisyydestä.
Jokaisen
luvun lopussa on matkailijalle tarkoitettu vinkki. Kun otsikkona on ollut
Berliiniläinen sivistys, vinkki on seuraavanlainen:
”Flipperit olivat idässä kiellettyjä, koska ne levittivät sanomaa ”kilpailu on kivaa”. Ja lännessä niitä tuskin enää on, vaikka sieltä löytyy Bally-niminen liike, joka aiemmin aina pestasi taiteilijoita tekemään uusia flipperipelisuunnitelmia. Viimeiset flipperit ovat nykyään Körterstrassella Südsternissä Kahuna-nimisessä kapakassa.”
Kaminerin
opaskirja ei todellakaan ole tavanomainen, mutta hauskaa luettavaa se on.
Otin kirjasta kuvan Amici-nimisessä mukavassa ravintolassa, jonka eräs
saksalainen ystäväni näytti minulle edellisellä Berliinin matkallani.
Berliinin matkaopas uteliaalle matkailijalle
Suomentanut Heikki Lakkala
Sammakko 2011, 187 s
Saksankielinen alkuteos Ich bin kein Berliner,
ein Reiseführer für faule Touristen, 2007