Näytetään tekstit, joissa on tunniste Isomäki Risto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Isomäki Risto. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 4. syyskuuta 2022

Risto Isomäki: Viiden meren kansa

 

Viiden meren kansa vie Suomen asuttamisen historiaan jääkauden jälkeisiltä ajoilta kristinuskon saapumiseen. Kirjan rakenne on erikoinen: kussakin luvussa käsitellään yksi muinaisen historian hetki sitä eläneiden ihmisten näkökulmasta. Jälkisanoissa kirjailija Isomäki korostaa, että kirja on fiktiota, mutta samalla hän kertoo, mihin hänen fiktionsa perustuu, mitkä ovat tosiasioita sen pohjalla.

Kirjassa on paljon ainakin minulle uutta tietoa ja entisten epämääräisten tietojen tarkennusta. Eläimet yleensä ja varsinkin hylkeet olivat varhaisille asukkaille erinomaisen tärkeitä. Luvun Hylkeiden kansa kylä on Yli-Iin Kierikissä, jossa Isomäen mukaan tämänhetkisen arkeologisen tiedon perusteella on ollut Suomen ensimmäinen lähes kaupunkimainen kylien keskittymä. Hylkeiden kansa on fiktiiviseltä tarinaltaankin koskettava, kun sen kuvaama kosintaretki päättyy luonnonkatastrofiin.

Kaikkein vaikuttavin on kertomus Lemminki ja lohikäärme, jossa Lemminki kyläläisineen näkee ja kokee asteroidin kappaleen ylilennon ja kaukaisen putoamisen. Tapahtuma on ajoitettu noin 4000 vuotta vanhaksi. Nikkelirautaa sisältänyt kappale putosi Saarenmaalle.

”Tulikehrä kasvoi suuremmaksi ja kirkkaammaksi ja hehkui keskellä taivasta ensin punaisena ja sitten keltaisen ja oranssin kirjavana ja kohta kirkkaan valkohehkuisena kunnes se oli monta kertaa aurinkoa kirkkaampi eikä sitä kohden enää voinut katsoa. Kaikki hukkui sokaisevaan valkoiseen valoon ja Lemminki peitti silmänsä käsillään ja käänsi katseensa alaspäin. Mutta hänen korviaan poltti ja hän pelkäsi, että hänen tukkansa syttyisi tuleen.”

Viiden meren kansa olisi hyvin tullut toimeen ilman versiota Lallin ja piispa Henrikin kohtaamisesta. Se on kovin tuttu legenda. Samaa asiaa eli kristinuskon levittäjien ja pakanallisten heimojen – tai siis valloittajien ja maan asukkaiden – välistä väkivaltaista kohtaamista kuvataan kahdessa muussakin luvussa. Niistä varsinkin jälkimmäinen (Erään) maailman loppu oli taas aivan uutta tietoa. Valtava 20 000 miehen joukko marssi talvella Riiasta jäätä myöten tuhoamaan pienen Valjalan maalinnan Saarenmaalla. Vuosi oli 1227. Kirja päättyy siihen.

Viiden meren kansa yhdistää faktaa ja fiktiota luovasti. Pidin kirjasta paljon. Sain siitä tietoa, joka tuli läheiseksi ihmisten kokemusten kautta.

Muissa blogeissa: mm. Kulttuuri kukoistaa.


Risto Isomäki: Viiden meren kansa
Into 2018, 333 s.

maanantai 10. toukokuuta 2021

Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa

 

Risto Isomäen ekotrilleri Sarasvatin hiekkaa on maineensa veroinen. Juoneen punoutuvat oivaltavasti Grönlannin jäätiköiden sulaminen, Storeggan jättimäinen merenalainen maanvyöry lähes 10000 vuotta sitten, Intian rannikolta merestä löytyneet muinaisen korkeakulttuurin jäänteet sekä jopa Atlantis-myytti.

Toimijoina ovat merentutkijat Sergei ja Amrita, jäätikkötutkija Susan ja suomalainen insinööri ja keksijä Kari. He kaikki päätyvät saman ongelman äärelle.

Sarasvatin hiekkaa tarjoaa jännittäviä hetkiä ja huikean loppuhuipennuksen. Lisäksi se antaa runsaasti tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

”– Jäätikön heijastavuus vähenee hiekkapölyn, noen ja levien takia ja jään sulaminen kiihtyy. Jäätikön pinnalle muodostuu suuria sulavesilätäköitä ja jääjärviä. Vesipintojen heijastavuus on alle kymmenen prosenttia, kymmenen kertaa vähemmän kuin puhtaalla lumella. Lätäköt ja jääjärvet imevät aurinkoenergiaa kuin sieni.”

Sarasvatin hiekkaa on ilmestynyt vuonna 2005, mutta ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan. Päinvastoin, se tuntuu nyt entistäkin todemmalta ja pelottavammalta.


Risto Isomäki: Sarasvatin hiekkaa
Tammi, pokkaripainos 2021, 322 s. (ensimmäinen painos 2005)

***********

Helmet-haaste: kohta 34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa.

torstai 26. syyskuuta 2019

Risto Isomäki: Kurganin varjot

Ennen tämän kirjan lukemista en ollut kuullutkaan kurganeista. Kurgan on ”Euraasian arovyöhykkeen esihistoriallinen hautakumpu”. Jotkut kurganit ovat vanhempia kuin Egyptin pyramidit.

Kurganin varjojen sankari on meribiologi Irina. Hänen miehensä Alex on arkeologi, joka tutkii kurganeja Odessan lähellä. Alexin kautta kurganit on saatu juoneen mukaan. Ne eivät kuitenkaan ole pääosassa, vaikka esiintyvät kirjan nimessä. Toinen Kurganin varjoissa käsitelty sivujuonne on kielen syntyalueen maaston vaikutus kielen rakenteeseen. Se oli mielenkiintoista. Miksi laajoilla aroilla kehittyneissä kielissä on prepositioita ja metsäisillä kukkulaisilla alueilla syntyneissä sijapäätteitä?

Varsinainen aihe on yksi ilmastonmuutoksen mahdollinen seuraus, sekin minulle ennestään täysin tuntematon. Tietyissä olosuhteissa meristä voisi päästä ilmaan suunnattomasti rikkivetyä, joka – tuulen suunnasta riippuen – tappaisi jopa miljoonia ihmisiä.

Kurganin varjoissa eletään lähitulevaisuudessa, noin kahdenkymmenen vuoden päässä nykyajasta. Rikkivetykatastrofi uhkaa Mustanmeren ympäristöä. Sen syntymiseen vaikuttaa esimerkiksi Tarifan pato, joka on rakennettu Espanjan ja Marokon väliin suojaamaan Välimerta Atlantin vedenpinnan nousulta. Meribiologi Irina ymmärtää, mitä on tapahtumassa, mutta aivan viime tipassa. Hän joutuu hengenvaaraan ollessaan merellä ja kirjan lopussa seurataan hänen pelastautumisyritystään, kun hän pyrkii Alexin ja kurganeiden luo. Pakenemisvaiheessa on jännitystä ja draamaa, jossa jotkut ihmissuhdesotkut tuntuvat aika päälleliimatuilta. Vakava asia itsessään ei olisi kaivannut turhia lisäyksiä.

Kurganin varjot on joka tapauksessa ilmastonmuutoksen seurauksia uudesta näkökulmasta katsova kirja ja sellaisena ajatuksia herättävä.

Risto Isomäki: Kurganin varjot
Tammi 2014, 347 s.

*********** 
Helmet-haasteessa Kurganin varjot sijoittuu kohtaan 22. Ilmastonmuutosta käsittelevä kirja.

lauantai 17. joulukuuta 2011

Risto Isomäki: Con rit

Con rit on sikäli kummallinen kirja, että ensin siinä on 240 sivua, joissa ei tapahdu mitään. Sitten kun tapahtumat alkavat, niitä on niin paljon ja vauhdikkaasti, että tuntuu kuin niitä ei ehtisi lukea.

Meribiologi Martti ja hänen entinen tyttöystävänsä Camilla lähtevät Vietnamiin etsimään con ritiä. Con rit on on yksi nimi tarujen merikäärmeelle. Merikäärmeitä, merilohikäärmeitä, merihirviöitä esiintyy legendoissa ympäri maailman.

Camilla on metsäalalla toimivan perheyrityksen toimitusjohtaja, ja hyvin rikas. Hän rahoittaa etsintäretken erinäisten henkilökohtaisten sattumusten jälkeen. Vietnamissa etsintään osallistuu aaltotutkija Hoa sekä hänen vuokraamansa aluksen kapteeni työntekijöineen. Tapahtumien ollessa hurjimmillaan Hoa joutuu toimimaan tavalla, josta hän itse ajattelee: "Mutta naisen on joskus tehtävä, mitä naisen on tehtävä."

Con rit määritellään ekologiseksi trilleriksi. Ilmaston lämpeneminen ja merten lämpeneminen, niiden keskinäinen suhde ja vaikutus elämään merissä ovat kirjan aiheita. Löysin siitä itselleni uusia asioita, kuten uhanalaiset Indonesian suosademetsien turvekerrokset, joihin on sitoutunut valtava määrä hiiltä.

Con ritistä on useita blogikirjoituksia, esimerkiksi blogeissa Iltaluvut ja Kulttuuri kukoistaa.

Risto Isomäki: Con rit
Tammi 2011. 403 s.