Karisto
on julkaissut yhteisniteenä kolmen tunnetun ranskalaisen kirjailijan
lyhytproosaa. Kirjailijat ovat Charles Baudelaire, Anatole France ja Marcel
Proust.
Charles
Baudelaire: Pariisin ikävä
Baudelairen
muutaman sivun mittaisia tekstejä kutsutaan proosarunoiksi. Niiden aiheet
vaihtelevat kepeästä katukuvasta, naiselle kirjoitetusta ylistyksestä ja oopiumhuuruisista
näyistä kirjailijan syvään yksinäisyyteen ja yleisön kiittämättömyyteen. Otsikon
Koira ja pullo alla Baudelaire vertaa tarjoilua hylkivää koiraa ja
lukijoita.
”Tässä
sinäkin, ikävän elämäni arvoton kumppani, muistutat yleisöä, jolle ei koskaan
saa tarjota hienoja hajuvesiä, jotka saavat sen vimmoihinsa, vaan huolellisesti
valikoitua roskaa.”
Näissä
kirjoituksissa ei ole niinkään ikävä Pariisia kuin ikävä Pariisissa. Joskus
ikävä muuttuu väsymykseksi elämään. Proosarunossa, jonka otsikko Any where
out of the World on Thomas Hoodin runosta, runoilija keskustelee mielensä kanssa
halustaan olla jossakin muualla kuin on, ja esittää yhtenä vaihtoehtona
Kuoleman kaltaisen maan. ”Pakkaamme matkalaukkumme ja lähdemme Tornioon.”
Teokseen
on liitetty valaisevia selityksiä ja suomentaja Väinö Kirstinän essee
Baudelairen proosarunoudesta.
Anatole
France: Paita
Paita on
pitkä novelli, jonka lähtökohta on sadunomainen. Hermosairaudesta kärsivä
kuningas saa tohtorilta neuvon, että ainoa parannuskeino on onnellisen miehen
paita. Kuningas lähettää lähimmät palvelijansa etsimään onnellista miestä. He
etsivät valtakunnan arvostetuimpien ja menestyneimpien virkamiesten, poliitikkojen
ja sotilaiden joukosta sekä rikkaimpien yrittäjien keskuudesta, mutta turhaan.
Kukaan ei ole onnellinen milloin mistäkin pikkumaisesta syystä. Useimmin syynä
on kateus. Onnellista miestä ei löydy myöskään naistenmiehistä, eikä suurista
taiteilijoista. Etsintää laajennetaan, mutta se ei tuota tulosta pitkään
aikaan. Kun lopulta onnellinen mies löytyy, hän on köyhä metsässä asuva avulias
mies, joka ei ole koskaan tullut ajatelleeksi, onko onnellinen vai ei. Hänellä
ei ole paitaa.
Paita on
sadunomaisuuden ohella filosofinen, ja vahvasti satiirinen Francen tyyliin.
Marcel
Proust: Päivällisvieras ja muita kertomuksia
Proustin
novelleista kaksi ensimmäistä, Päivällisvieras ja Violante eli
seurapiirielämää, kohdistavat arvostelevan katseen tyhjänpäiväisiin
seurapiireihin, joissa tärkeää on osata käyttäytyä oikealla tavalla ja tuntea
oikeat ihmiset. Kertomuksessa Baldassare Silvanden, Silvanian varakreivin
kuolema Silvande luulee ensin kuolevansa, paranee sairaudestaan, mutta
sairastuukin uudelleen ja kuolee. Hänen suhtautumisensa elämään ja kuolemaan
muuttuu, kun kuolema lähestyy toisen kerran. Novelli Rouva de Breyvesin
kaihoisa loma kertoo nuoresta leskestä, joka hullaantuu mieheen, jonka on
nähnyt vain pari kertaa. Hänen ilonsa huiput ja tuskansa alhot ovat pelkkää
oman mielikuvituksen tuotetta.
Proust kertoo ihmisistään niin,
että he jäävät etäisiksi. Baudelaire ja France tekivät suuremman vaikutuksen.
Kolme ranskalaista klassikkoa, 293 s., Karisto 2010
Charles Baudelaire: Pariisin ikävä
Suomentaneet Väinö Kirstinä ja Eila Kostamo
Alkuteos Le Spleen de Paris 1869
Anatole France: Paita
Suomentanut L. Onerva
Alkuteos La Chemise 1909
Marcel Proust: Päivällisvieras ja muita kertomuksia
Suomentanut Annikki Suni
Päivällisvieras; Violante eli seurapiirielämää; Baldassare Silvanden, Silvanian varakreivin kuolema; Rouva de Breyvesin kaihoisa loma
Alkuteokset Un dîner en ville; Violante ou la Mondanité; La mort de Baldassare Silvande, Vicomte de Sylvanie; Mélancolique villégiature de Mme de Breyves, 1896
***********
Kannen kuvassa näkyy vähän keltaiseksi värjäytynyttä taivasta, joten sijoitan kirjan Helmet-haasteen kohtaan 31. Kirjan kansikuvassa on taivas tai kirjan nimessä on sana taivas.
