Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gurnah Abdulrazak. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gurnah Abdulrazak. Näytä kaikki tekstit

torstai 20. marraskuuta 2025

Abdulrazak Gurnah: Kivisydän

 

Kivisydämen ytimessä on kertoja Salimin lapsuuden perheen hajoaminen. Kirjan rakenne pitää hienosti jännitettä yllä. Alussa äidin kanssa kahden jäänyt Salim on ihmeissään isän lähdöstä. Edes Salimin varttuessa äiti ei suostu vastaamaan hänen kysymyksiinsä. Oman sukunsa kohtalosta Sansibarin myllerryksissä hän kyllä kertoo pojalle.

Toisessa osassa Salim lähtee Lontooseen opiskelemaan enonsa Amirin avustuksella. Vaatimattomista lähtökohdista huolimatta Amir on tehnyt luokkanousua. Hänen vaimonsa isä on entinen varapresidentti, ja hänen diplomaattiuransa on nousujohteinen. Aluksi Lontoo kauhistutti Salimia.

”Olin säikky ja ahdistunut, ja se hävetti minua. Minusta tuntui siltä kuin kaupunki olisi halveksinut minua, aivan kuin olisin ollut arka, rasittava lapsi, joka kaikkien karsastamana on kömpinyt pienen, pölyisen ja nuhjuisen kotisaarensa murjusta tähän paikkaan, jossa selviytyminen edellytti karskiutta, ahneutta ja mahtailevia elkeitä.”

Salim ei todellakaan ole kirjan kivisydän. Hän oli jo lapsena pitänyt kirjoista ja lukenut paljon. Eno patisti häntä opiskelemaan liiketaloutta, vaikka hän piti omana alanaan kirjallisuutta.

Kolmannessa osassa Salim palaa Sansibariin vuosien jälkeen ja tutustuu lopulta kunnolla isäänsä. Isä kertoo Salimille omasta perhetaustastaan, siitä miten tapasi vaimonsa ja viimeiseksi myös sen, mitä heidän välillään tapahtui. Päädytään ikiaikaiseen kysymykseen: mitä ihminen on valmis uhraamaan toisen puolesta? Tässä viitataan myös suoraan Shakespeareen.

Kivisydämessä kaikki päähenkilöt taustoitetaan niin hyvin, että heidän käytöksensä ymmärtää, vaikka ei hyväksyisi. Lontoossa Salimiin kohdistuva rasismi on ajoittain julmaa. Hän jää ulkopuoliseksi, mutta ei tunne enää kuuluvansa Sansibariinkaan. Lukijasta tuntuu, että Gurnah käyttää pohjana omia kokemuksiaan tai ainakin huomioitaan.

Kirjassa on pettymyksiä ja vaikeita tunteita, mutta myös paljon kaunista, kuten Salimin isän kuvaus rakastumisestaan.

”Osa hänestä vain sujahti minuun ja asettui sisimpääni niin tiiviisti, että tiesin tunteen säilyvän haalistumatta.”


Abdulrazak Gurnah: Kivisydän
Suomentanut Einari Aaltonen
Tammen Keltainen kirjasto 2024, 322 s.
Englanninkielinen alkuteos Gravel Heart 2017

perjantai 5. toukokuuta 2023

Abdulrazak Gurnah: Paratiisi

 

Paratiisi on Yusufin tarina. Hän joutuu lähtemään kotoaan 12-vuotiaana. Hänen isänsä antaa pojan Aziz-sedälle maksuksi veloista, joita ei ole pystynyt hoitamaan. Yusufille asioiden oikea laita selviää vasta myöhemmin. Aziz ei ole hänen oikea setänsä, mutta Yusuf ei osaa käyttää hänestä muuta nimitystä. Yusufista tulee apulainen Aziz-sedän kauppaan. Kauppaa hoitaa Khalil, joka hänkin on palvelija isänsä velkojen vuoksi. Khalilin sisar Amina on suljettu taloon muurien taakse.

Kun Yusuf on tarpeeksi vanha, Aziz-setä ottaa hänet mukaan kaupparetkelle sisämaahan. Retkestä tulee niin painajaismainen, että se muistuttaa matkaa pimeyden sydämeen. Tukahduttava viidakko, moskiitot, käärmeet, taudit, vihamieliset lahjoja vaativat kylänvanhimmat – kaikki uhkaavat henkeä. Viimeisestä vaarasta retkikunnan pelastavat saksalaiset. Ajankohta on 1900-luvun alkupuoli ja paikka saksalaisten hallitsema itäinen Afrikka. Siitä huolimatta saksalaisia ei paljonkaan näy. Sitäkin enemmän heistä puhutaan ja heistä liikkuu juoruja. Yleisesti uskotaan, että he pystyvät syömään rautaa.

Yusuf on kaunis poika ja hänestä kasvaa kaunis nuorukainen. Kauneus on niin huomattavaa, että jotkut liittävät siihen taianomaisia ominaisuuksia. Yusufille on kauneudesta haittaa, jopa vaaraa. Sisämaan retkellä hän olisi kelvannut kylien sulttaaneille korvaukseksi kulkuoikeudesta. Toisenlainen vaara odottaa Aziz-sedän talon muurien sisällä. Taloa ympäröi kaunis puutarha, mutta se ei ole paratiisi. Aminan sanoin:

”Jos maan päällä on helvetti, se on täällä.”

Samoin kuin Gurnahin edellinen suomennos Loppuelämät, Paratiisi vie eurooppalaisen lukijan ennestään huonosti tunnettuun aikaan Afrikassa. Arabit ja intialaiset pyörittävät taloutta. Saksalaiset yrittävät tuoda omia hallintatapojaan maahan. Afrikkalaiset kelpaavat työntekijöiksi ja sotureiksi tulossa olevaan sotaan Englantia vastaan. Yusuf on arka, ujo ja mukautuvainen. Hänen tarkkaavainen katseensa ei auta löytämään oikeata suuntaa elämälle.

”Tapahtumien vyöry oli määrännyt hänen päiviensä suunnan, sitten hän oli pitänyt päänsä kuohujen yläpuolella ja katseensa taivaanrannan kynnyksellä. Hän pysytteli mieluummin pimennossa kuin tavoitteli turhaa tietoa siitä, mitä lymysi edessä. Hän ei keksinyt, kuinka voisi vapautua ikeestä, joka oli kahlinnut hänet tähän elämään täällä.”

Paratiisi on vahva teos. Sen kuvaama elämä on rujoa ja kovaa. Toivon ja onnen hetket ovat lyhyitä, kaipaus on pysyvää.

Paratiisi on luettu myös blogissa Annelin lukuvinkit.


Abdulrazak Gurnah: Paratiisi
Suomentanut Einari Aaltonen
Tammen Keltainen kirjasto 2023, 307 s.
Englanninkielinen alkuteos Paradise 1994

keskiviikko 1. kesäkuuta 2022

Kuukauden nobelisti Abdulrazak Gurnah: Loppuelämät

 

Loppuelämät on viimevuotisen nobelistin Abdulrazak Gurnahin ensimmäinen suomennettu romaani. Kirja on muutenkin tuore eli vuodelta 2020. Loppuelämät kertoo Tansaniasta. Sen aikajänne on pitkä, 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Kirja keskittyy kuitenkin ensimmäiseen maailmansotaan ja heti sen jälkeiseen aikaan.

Loppuelämät on Tansanian sekä Hamzan ja Afiyan tarina. Afiya on orpo, jota hänen kasvattiperheensä kohtelee palvelijana. Isoveli Ilyas pelastaa Afiyan hetkeksi, mutta palauttaa tytön kasvattivanhemmille, kun päättää liittyä vapaaehtoisena saksalaisten Schutztruppeen. Kasvatti-isä pahoinpitelee Afiyan raa’asti, kun huomaa tämän osaavan lukea ja kirjoittaa. Tyttö pelastautuu Ilyaan ystävän Khalifan luo.

Hamza on myös orpo. Hän värväytyy Schutztruppeen ja pääsee – tai joutuu – siellä erään upseerin henkilökohtaiseksi sotilaspalvelijaksi. Upseeri opettaa Hamzalle saksaa. Heidän välilleen syntyy erikoislaatuinen suhde, jota muut sotilaat luulevat seksisuhteeksi. Hamzan sotakokemukset muodostavat suuren osan kirjasta. Sodan jälkeen hän saa töitä Khalifan työnantajalta ja pääsee asumaan Khalifan pihavajaan. Hyväsydämisen Khalifan luona Afiya ja Hamza kohtaavat.

Ennen sotaa Tansaniaa hallitsivat saksalaiset.

”Päivä päivän jälkeen saksalaiset pusersivat iestä yhä tiukemmin vastahakoisten alamaisten kaulaan. Siirtomaahallinto lujitti otettaan maasta, virkamiehiä tuli lisää ja he levittäytyivät yhä laajemmalle. Hyviä maa-alueita vallattiin sitä mukaa kuin maahan saapui lisää saksalaisia uudisasukkaita. Pakkotyöjärjestelmää laajennettiin, jotta saatiin vedettyä teitä ja raivattua katuojia, perustettua lehtikujia ja puutarhoja uusien asukkaiden iloksi ja Kaiserreichin kunniaksi.”

Sodan jälkeen tulivat britit. He saivat aikaan jotain positiivistakin. ”Erityisesti koulutukseen ja terveydenhoitoon panostettiin.” Afiya ja Hamza saivat vain yhden lapsen, pojan, joka sai enonsa mukaan nimen Ilyas. Afiya kouluttautui apukätilöksi. Hamza eteni työnantajansa puusepänverstaan vetäjäksi. Heidän suurin murheensa oli Afiyan veli Ilyas, joka ei ollut palannut sodasta.

Tansania itsenäistyi vuonna 1961. Afiya ja Hamza elivät vielä silloin ja pääsivät juhlimaan itsenäisyyttä.

Loppuelämät on eurooppalaiselle valaisevaa luettavaa. Vaikka siirtomaa-ajoista jotain tietäisikin, ne tulevat lähemmäs romaanin kautta kerrottuna. Itäafrikkalaiset kärsivät julmasti ensimmäisen maailmansodan aikana. Saksa ja Iso-Britannia kävivät omaa sotaansa, jota laittoivat alusmaidensa kansalaiset sotimaan puolestaan. Valloittajamaan suhtautuminen afrikkalaiseen sotaveteraaniin kärjistyy Afiyan veljen Ilyaan kohtalossa, kun se lopulta selviää.


Abdulrazak Gurnah: Loppuelämät
Suomentanut Einari Aaltonen
Tammen Keltainen kirjasto 2022, 339 s.
Englanninkielinen alkuteos Afterlives 2020

***********

Maailmanvalloitus: Tansania.

Helmet-haaste: kohta 43. Kirja sopii ainakin kolmeen haastekohtaan (6. Kirjan on kirjoittanut sinulle uusi kirjailija, 33. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Afrikkaan, 49. Kirja on julkaistu vuonna 2022).