Kuukauden nobelisti Saul Bellow: Humboldtin lahja

Humboldtin lahjassa kirjailija Charlie Citrine kirjoittaa toisesta kirjailijasta, Von Humboldt Fleisherista. Humboldt oli jukaissut nuorena runoja, menestyneen balladikokoelman. Sen jälkeen hän ei saanut muuta suurta aikaiseksi, mutta mainetta hänellä oli. Uransa alussa Charlie oli tavallaan Humboldtin suojeluksessa ja he olivat ystäviä.  Myöhemmin heille tuli välirikko.

Oikeastaan Charlie kirjoittaa enemmän itsestään. Hän menestyi – ainakin rahallisesti – paljon paremmin kuin Humboldt. Hänen esikoisnäytelmänsä saavutti suuren suosion Broadwaylla ja sen pohjalta tehtiin menestyselokuva. Charlie on saanut urallaan myös Pulitzerin palkinnon ja Ranskan valtiolta kunnialegioonan mitalin.

Kun kirjailijan aiheena on kirjailija, ja tässä jopa kaksi, romaani on täynnä kirjallisuusviittauksia. Platon, Hegel, Wordsworth, Swinburne, Balzac, Tšehov, Finnegans Wake, Julien Sorel… Aina Sorel, eikä kirjailija Stendhal.

Humboldtin lahja ei ole tajunnanvirtaa, mutta Charlien ajatukset hyppivät nykyhetken tapahtumien lomassa menneeseen. Menneisyydessä on entisiä tyttöystäviä. Nykyisyydessä on ex-vaimo, jonka kanssa on menossa rahariita oikeudessa, sekä nuori hehkeä tyttöystävä Renata. Charlie itse lähestyy kuuttakymppiä. Olen lukenut Bellowilta kauan sitten romaanin Herzog ja mieleeni on jäänyt siitä samanlainen suhtautuminen naisiin. Naiset pyrkivät kaappaamaan miehen, jolla on mainetta ja varsinkin rahaa.

”Jos raha pyörii aina mielessäni, vaikka se ei saisi hallita runoilijan ajatuksia, siihen on olemassa hyvä syy”, Humboldt kerran sanoi. ”Syy on että olemme lopultakin kaikki amerikkalaisia. Millainen amerikkalainen olisin jos minulla ei olisi rahan tajua?”

Kirjan alussa Chicagolainen pikkurikollinen hakkaa Charlien Mercedes 280-SL:n tohjoksi (sitä toistellaan että auto on Mercedes). Ex-vaimo on viemässä kaikki Charlien rahat. Jopa välirikko Humboldtin kanssa johtui rahasta. Charlie pohtii materialismia ”josta puuttuvat ylevät ajatukset ja runous”. Charlie pohtii muutakin, kuten kuolemaa ja ikävystyneisyyttä. Hän on höpsähtänyt teosofiaan ja miettii sielun irtautumista ruumiista, ehkä liikaakin, koska tyttöystävä Renata jättää hänet ja menee naimisiin (rikkaan) hautausurakoitsijan kanssa. Ikävystyneisyydestä hän suunnittelee kirjoittavansa merkittävän teoksen. Otsikko olisi ”Nykyajan suuret ikävystyttäjät”.

Humboldtin lahja on varmasti omalla tavallaan hieno teos kaikkine kirjallisuusviitteineen ja syvällisine ajatuksineen, mutta minut se sai usein ikävystymään. Charlie Citrine voisi lisätä Bellowin suuriin ikävystyttäjiinsä.

Bellowia on suomennettu paljon ja blogikirjoituksiakin löytyi lähes kaikista suomennetuista:

Ravelstein, Donna mobilen kirjat
Ainoa oikea, Oksan hyllyltä
Varkaus, Lukimo lumo
Yhä useamman sydän pettää, Kirja-aitta
Dekaanin joulukuu, Hemulin kirjahylly
Herzog, Jokken kirjanurkka
Sadekuningas, Anun ihmeelliset matkat
Augie Marchin kiemurat, Les vingt-quatre
Tartu tilaisuuteen, Kaisa Reetta T
Uhri, solinaa/kohinaa

Saul Bellow: Humboldtin lahja

Suomentanut Kai Kaila

Tammen Keltainen kirjasto 1976, 504 s.

Englanninkielinen alkuteos Humboldt’s Gift 1975

***********

Suomentaja Kai Kaila sai Mikael Agricola -palkinnon vuonna 1965 ja valtion kirjallisuuspalkinnon vuosina 1973 ja 1980, joten saan osuman Helmet-haasteen kohtaan 15. Palkitun kääntäjän kääntämä kirja.