Isäni seurakuntaa on
Singerin omaelämäkerrallinen kertomuskokoelma. Hyvin lyhyet, vain muutaman
sivun mittaiset tarinat ovat ilmestyneet alun perin sarjana lehdessä. Ne
muodostavat kuitenkin selkeän kokonaisuuden. Tarinat etenevät kronologisesti
1900-luvun alusta ensimmäisen maailmansodan loppuun, jolloin Singer oli
15-vuotias.
Singerin
perhe oli hasidijuutalaisia. Hänen isällään oli Varsovassa rabbinaatti (bet
din), jota Singer selostaa alkusanoissaan seuraavasti:
”Bet din oli yhtaikaa jonkinlainen lakitupa, synagoga, opintosali ja jopa psykoanalyytikon työhuone jonne huolten painamat ihmiset voivat tulla huojentamaan mieltään.”
Vanha
hasidijuutalaisten kulttuuri avautuu pikkupojan silmin. Hän saa olla mukana
kuuntelemassa, kun isä ratkoo eteensä tuotuja riita-asioita, paitsi jos aiheet
ovat lapsen korville sopimattomia. Hän tarkkailee ihmisiä ja kuvailee heitä.
Muistoihin ovat jääneet iäkäs kristitty pyykinpesijämummo, maitomies, joka
antoi pojan nousta hevoskärryjensä kyytiin, hurjakäytöksinen hiilikauppias ja
moni muu erikoinen tyyppi.
Pojan
maailman muodostaa pitkään kotikatu Krochmalna ja sen asukkaat. Maailma
laajenee vasta maailmansodan vaikutuksesta, kun puutetta kärsinyt perhe
päättää, että äiti ja nuorimmat lapset lähtevät äidin kotipaikkakunnalle,
Itävallan puolelle Biłgorajhin.
Siellä teini-ikää lähestyvä poika lukee entistä enemmän, perehtyy Spinozaan ja
valmistautuu ”mielenhäiriöön jota kirjailijat kutsuvat ”rakkaudeksi”…”
Singer on kirjoittanut pieniä
elämänmakuisia tarinoita. Niissä on kovista ajoista huolimatta myös huumoria.
Isäänsä Singer kuvaa epäkäytännölliseksi pyhien kirjoitusten tutkijaksi,
jollaisia lähiympäristössä oli paljon muitakin. Perheiden elättämisestä huolehtivat
usein naiset, jotka olivat realisteja. Esimerkiksi hilpeässä kertomuksessa Miksi hanhet kiljuvat käytännöllinen
äiti ratkaisi ongelman, jota isä jo luuli ihmeeksi.
Singerin teoksia on suomennettu
paljon. Ilmeisesti niitä luetaan nykyisin vain vähän. Ainakaan blogikirjoituksia ei löytynyt monta, muutama kuitenkin:
Moskatin suku, Jokken kirjanurkka
Kaksi maailmaa, Keltainen kirjasto
Orja, Kaiken voi lukea!
Lublinin taikuri, Kaiken voi lukea!
Lupakirja, Keltainen kirjasto
Vihassa ja rakkaudessa, Luotaajat
Isaac Bashevis Singer: Isäni seurakuntaa
Englanninkielisestä käännöksestä In My Father’s
Court suomentanut Liisa Ryömä
Tammen Keltainen kirjasto 2002, 328 s.
Jiddišinkielinen alkuteos Beth Din 1960-luvulta
***********
Helmet-haasteessa saan osuman kohtaan 40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä.
