Ranskalaisen
Saint-John Persen pitkän runoelman Anabasis suomennos on ilmestynyt
Parnasson numerossa 8 vuonna 1960. Samana vuonna Perse sai Nobelin palkinnon.
Kirjoina hänen runokokoelmiaan ei ole ilmestynyt suomeksi.
Ennen
runoelman lukemista selvitin, että sana anabasis on kreikkaa ja tarkoittaa
retkeä sisämaahan. Samannimisiä antiikin aikaisia historiateoksia on olemassa
kaksi. Niistä toinen käsittelee Persian kuninkaan Kyyroksen sotaretkeä ja
toinen Aleksanteri Suuren elämää ja sotaretkiä.
Persen runoelmassa on myös aiheena maan valloittaminen. Sen sanastossa esiintyvät meri, aseet, hevoset, teltat, leirit sekä Kuninkaat, Lähettiläs ja Ruhtinas. Valloitetulle maalle meren rannalle perustetaan kaupunki, soditaan, tehdään rauhansopimuksia. Koska Anabasis on runoelma, sen teksti on tällaista:
Parnassossa
on Anabasiksen jälkeen sen suomentajan Tuomas Anhavan kirjoitus nimeltä
Runoelman kommentaari. Siitä selviää, että Anabasiksen tarkempi tulkinta
on herättänyt monenlaisia ajatuksia. Anhava viittaa esimerkiksi T. S. Eliotiin,
joka käänsi Anabasiksen englanniksi. Minä pidin eniten Anhavan omasta
kuvauksesta, jonka lainaan suoraan:
”Itse
olen Anabasista lukiessani ja suomentaessani saanut mielikuvan
reliefisarjasta tai runofriisistä, joka taidokkaasti valituilta kohdilta on
tuhoutunut tai syöpynyt näkymättömiin; mutta jonka jokainen katseltavaksi
säilynyt jakso selvästikin on osa yhtenäistä, ihmissuvun vaellus-, ryöstö- ja
valloitusviettiä ikuistavaa monumenttia.”
Saint-John Perse: Anabasis
Suomentanut Tuomas Anhava
Parnasso, 1960, n:o 8, s. 339–351
Ranskankielinen alkuteos Anabase 1924
