Sapiens. Ihmisen lyhyt historia on ollut valtavan suosittu maailmalla
ja Suomessa. Lukemani kirjan painos on kymmenes. Hararin tarkoitus on selvittää,
miten vähäpätöisestä eläimestä Homo sapiens tuli maapallon valtiaslaji ja
millaisia seurauksia sillä on ollut. Vähäpätöinen
eläin on kirjan ensimmäisen luvun nimi.
Harari jakaa Sapiensin kehityksen
neljän laajan otsikon alle: Kognitiivinen vallankumous, Maanviljelyn
vallankumous, Ihmiskunnan yhdentyminen ja Tieteellinen vallankumous.
Tiede-lehden pitkäaikaisena tilaajana olin jonkin verran perillä Sapiensin ja
muiden Homo-lajien kehityksestä ja suhteista, mutta maanviljelyn aloittamisen
vallankumouksellisuutta en ollut tullut ajatelleeksi. Hararin näkemys on
vastakkainen tutkijoiden keskuudessa vallitsevalle käsitykselle. Hän puhuu
maanviljelyn vallankumousloukusta, joka sai entiset vapaat
metsästäjä-keräilijät siirtymään raskaaseen ja huonosti tuottavaan
ahertamiseen.
Ihmiskunnan yhdentymisen
tärkeimpänä tekijänä Harari pitää rahaa. ”Raha
on universaalein ja tehokkain koskaan kehitetty keskinäiseen luottamukseen
perustuva järjestelmä.” (Kursivointi kirjasta.) Kaksi muuta vaikuttajaa
ovat imperiumit ja uskonnot. Uskontoihin Harari lukee myös kommunismin,
kapitalismin, nationalismin ja natsismin. Perinteisistä uskonnoista
monoteistiset ovat olleet pahimpia tuhoajia.
”Kristityt puolestaan teurastivat seuraavien 1500 vuoden aikana miljoonittain toisia kristittyjä riidellessään vain hiukan erilaisista tulkinnoista, joita he tekivät omasta rakkauden ja myötätunnon uskonnostaan.”
Tieteellinen vallankumous aloitti
tien, jolla ihmiskunta on nyt. Hararin mukaan tieteellinen vallankumous ja
edistysajatus ovat johtaneet uskoon ikuisesti kasvavasta globaalista kakusta. Toinen
asia taas on, seuraako kasvavasta hyvinvoinnista välttämättä onnellisempi
Sapiens. Kirjan loppupuolella on mielenkiintoisia pohdintoja onnellisuuden
olemuksesta.
Kaikista Hararin väitteistä en
ollut samaa mieltä. Hänen tarkoituksensakin on varmaan ollut esittää
mielipiteitään sen verran jyrkästi, että lukija provosoituisi ajattelemaan.
Toisaalta minun mielipiteeni on vain mielipide ilman sen kummempia perusteluja.
Harari viittaa tutkimuksiin. Kirjan lähdeluettelo on vaikuttavan laaja. Siitä
huolimatta en haluaisi olla metsästäjä-keräilijä, jota Harari tuntuu pitävän
Homo sapiensin onnellisimpana vaiheena. Siitä voimme olla samaa mieltä, että Sapiensin
kehittyminen nykyvaiheeseen on ollut onnettomuus kaikille muille eläinlajeille
ja maapallon luonnolle. Sapiensin kehitys ”vähäpätöisestä eläimestä” nykyiseksi
valtiaaksi on tapahtunut niin nopeasti, että muut lajit eivät ole ehtineet
sopeutua. Muut Homo-lajitkin tuhoutuivat.
Joka tapauksessa Sapiens. Ihmisen lyhyt historia on
erinomaisen sujuvasti kirjoitettu ja helppolukuinen tietokirja, joka todella
herättää lukijassa ajatuksia. Suosittelen kaikille!
Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia
Suomentanut Jaana Iso-Markku
Bazar 2018, 10. painos, 491 s. (ensimmäinen painos 2016)
Englanninkielinen alkuteos Sapiens. A Brief History of Humankind
2011
***********
Helmet-haasteessa kohta 3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue.