Dekkarin päähenkilönä toimittaja: Nora Sand ja Kaarina Riikonen

 

Dekkareissa rikoksia ratkaisevat tavallisesti poliisit tai yksityisetsivät, mutta on myös muita ammatteja, jotka sopivat luontevasti rikosromaanien päähenkilöille. Toimittajat ovat tietojen etsimisen ammattilaisia, ja yleensä heillä on laaja verkosto, jossa on eri alojen asiantuntijoita. Rikostoimittajat ovat tietysti vielä oma lukunsa. Kirjailijat Lone Theils ja Marja Aarnipuro ovat toimittajia, joten he tuntevat työn ja osaavat kirjoittaa.

Lone Theils: Noitapoika

Lone Theilsin sankari on tanskalaisen lehden Lontoon kirjeenvaihtaja Nora Sand. Nora on tutkiva journalisti, joka haluaisi perehtyä kunnolla aiheeseen, josta kirjoittaa. Hänen lehdessään on uusi johtaja, joka panostaa nettiin ja klikkiotsikoihin. Kun Nora on valmistelemassa afrikkalaisten lasten sieppauksia käsittelevää juttua, hänet määrätään kirjoittamaan entisen tanskalaisen tositeeveetähden ja venäläisen oligarkin avioeroriidasta. Nora jatkaa myös oman juttunsa penkomista ja, kuinka ollakaan, tapaukset liittyvät toisiinsa. Noitapoika on kolmas Nora Sand -dekkari, ja niiden rakenne alkaa toistaa itseään eli lopussa Nora itse joutuu vaaraan.

Marja Aarnipuro: Maakellarin salaisuus

Maakellarin salaisuus on ensimmäinen osa sarjasta, jonka päähenkilö on toimittaja Kaarina Riikonen. Kaarina työskentelee Viikko-lehdessä, ja hänen erikoisalaansa ovat henkilöjutut. Kun hän löytää perheensä kesäpaikan maakellarista ruumiin, hän joutuu kirjoittamaan murhatutkimuksesta yhdessä lehden rikostoimittajan kanssa. Samalla hän tutustuu uhrin lähipiiriin ja mahdollisiin murhaajiin. Maakellarin salaisuudessa syyllinen on varsin helppo arvata, mutta kirjan pääpaino onkin toimittajan työssä.

Maakellarin salaisuus on ilmestynyt samana vuonna kuin Noitapoika, ja molemmissa näkyy muutos, jonka digitaalisuus on aiheuttanut toimittajan työhön. Nora Sand on sinkku, jonka yksityiselämä on sekaisin, mutta viittäkymmentä lähestyvä Kaarina on tasapainoisessa parisuhteessa elävä perheenäiti. Ennen Kaarinaa en ole tavannut dekkarin päähenkilöä, joka kärsisi vaihdevuosivaivoista ja kävisi gynekologin vastaanotolla saadakseen niihin lievitystä. Kaarinan elämän tavallisuus on plussaa kirjalle.

Tämä bloggaus on ensimmäinen, jolla osallistun kirjablogien Dekkariviikoille. Ainakin kolme muuta on vielä tulossa.

Lone Theils: Noitapoika
Suomentanut Kari Koski
Aula & Co 2018, 271 s.
Tanskankielinen alkuteos Heksedrengen 2017

Marja Aarnipuro: Maakellarin salaisuus
CrimeTime 2017, 294 s.

***********

Helmet-haasteessa sijoitan Noitapojan toiseksi kirjaksi kohtiin 47.–48. Kaksi kirjaa, joiden tarinat sijoittuvat samaan kaupunkiin tai ympäristöön. Ensimmäinen kirja oli Dickensin Kävelyretkiä Lontoon kaduilla.

Luin Maakellarin salaisuuden huhtikuussa ja kirjan tapahtumat alkavat vappuna, joten kirja sopii kohtaan 28. Kirjassa on sama vuodenaika kuin lukuhetkellä.

Kaksi tanskalaista dekkaristia: Ane Riel ja Lone Theils

 

Ane Rielin Pihka sai parhaalle pohjoismaiselle rikosromaanille myönnettävän Lasiavain-palkinnon 2016. Pihkassa on kolme kertojaa: kaikkitietävä kertoja, alle kouluikäinen Liv ja Livin äiti. Äidin osuudet ovat Liville kirjoitettuja kirjeitä, jotka muuttuvat lyhyiksi lappusiksi, kun hänen olonsa huononee. Alussa Liv kertoo, kuinka isä tappoi isoäidin. Lukija elää perhetragediaa Livin silmin.

Perhe asuu eristäytyneenä saaressa, jonka yhdistää suurempaan saareen kapea kannas. Livin isällä Jensillä on puusepänverstas. Jens kerää tavaraa, romua, jota on lopulta joka paikassa. Sitä on pihalla ja sitä on kaikissa huoneissa, niin että seinät peittyvät. Hän on opettanut Livin taitavaksi varkaaksi, joka käy öisin retkillä naapurisaaren kylässä. Kun Jens erakoituu aina vain pahemmin, perheestä tulee riippuvainen Livin tuomasta ruoasta. Jens on perinyt keräysvimman isältään, mutta hänen kohdallaan se kasvaa hillittömäksi. Livin ennen kaunis äiti on lihonut muodottomaksi ja makaa sängyssä odottaen kuolemaa.

En luokittelisi Pihkaa rikosromaaniksi. Se on romaani ihmisistä, joiden elämänhallinta on täysin karannut käsistä, ihmisistä, jotka tarvitsisivat apua, kuten Livin äiti yhteen lappusistaan kirjoittaa. Lukijana seurasin ahdistuneena, pelastuuko Liv mahdottomasta elinpiiristään. Muutenkin Pihkan tunnelma ja jotkut sen kohtaukset ovat sellaisia, että kirja ei sovi herkille lukijoille.

Pihkaan verrattuna Lone Theilsin Kohtalokas merimatka on tavanomainen dekkari. Se on ensimmäinen osa toimittaja Nora Sandista kertovassa sarjassa. Toisen osan Runoilijan vaimo olen lukenut aiemmin. Väärä järjestys ei mitenkään haitannut lukemista. Nora asuu Lontoossa ja tekee töitä tanskalaiselle Globalt-lehdelle. Kirjailija Theilsillä on samanlainen tausta. Hän on ollut Politiken-lehden ulkomaankirjeenvaihtaja Lontoossa. Ainakin hän tuntee hyvin toimittajan työn.

Nora ostaa englantilaisen pikkukaupungin antikvariaatista vanhan matkalaukun, jonka sisällä on kuvia tytöistä. Niiden joukossa on kuva kahdesta tanskalaisesta tytöstä autolautalla. Kuvat johtavat Noran sarjamurhaajan jäljille. Vaikka Nora on yhteydessä poliisiin, hän joutuu lopussa käyttämään potkunyrkkeilytaitojaan selvitäkseen hengissä. Juoni on sen verran kiemurainen ja oma-aloitteinen ja neuvokas Nora niin hyvä hahmo, että taidan jatkaa tämän sarjan parissa.

Ane Riel: Pihka
Suomentanut Katriina Huttunen
Aula & Co 2017, äänikirjan kesto 7 h 36, lukija Anni Kajos
Kuuntelin kirjaston Ellibs-palvelusta
Tanskankielinen alkuteos Harpiks 2015

Lone Theils: Kohtalokas merimatka
Suomentanut Kari Koski
Aula & Co 2016, 380 s.
Tanskankielinen alkuteos Pigerne fra Englandsbåden 2015

***********

Livin isä on niin erikoinen, että sijoitan Pihkan Helmet-haasteen kohtaan 46. Kirjassa on epätavallinen mies tai poika.

Kohtalokas merimatka sopii kohtaan 12. Kirjan nimi liittyy veteen.

Kaksi kesädekkaria

Anna Jansson: Haudankaivaja

Haudankaivaja on kolmas lukemani Maria Wern -dekkari. En ole seurannut tätä Gotlantiin sijoitettua sarjaa aktiivisesti. Haudankaivaja alkaa mukavan mystisesti nimensä mukaisella toiminnalla, mutta valitettavasti mystisyys selitetään arkipäiväiseksi turhan pian. Tutkinta alkaa, kun pienessä Roman kylässä tapahtuu samana yönä kaksi vakavaa rikosta, murha ja epäilty murhapoltto. Palanut talo kuului iäkkäälle Frida Norrbylle, joka on loppua kohti koko ajan valloittavammaksi käyvä henkilöhahmo. Juoneen on saatu mukaan Gotlannin historiaa viikinkiajalta saakka, ehkä joiltakin osin hieman kömpelösti, mutta pidin ideasta. Yhteiskunnallisista asioista sivutaan vanhustenhoitoa. Pienistä epäuskottavuuksista huolimatta Haudankaivaja oli ihan kelpo dekkari. En edes arvannut syyllistä, vaikka olisi kyllä pitänyt.

Lone Theils: Runoilijan vaimo

Runoilijan vaimo on toinen kirja sarjassa, jonka päähenkilö on toimittaja Nora Sand. En ole lukenut tanskalaisen Lone Theilsin kirjoittaman sarjan aloitusosaa Kohtalokas merimatka. Olen ajatellut, että en ryhdy enää seuraamaan mitään dekkarisarjaa, mutta luettuani Runoilijan vaimon totesin, että Nora Sandista voisin lukea lisääkin. Nora on kirjeenvaihtajana Lontoossa ja hän tuntuu olevan nimenomaan tutkiva journalisti. Tanskaan turvapaikanhakijana saapunut iranilainen Nobel-kirjailija lupaa Noralle haastattelun yksinoikeudella, mutta ehtona on, että Nora auttaa häntä löytämään pakomatkalla kadonneen vaimonsa. Pidin kirjan ajankohtaisista aiheista: Iranin ydintutkimusohjelma, turvapaikanhakijoiden kohtelu, yhteiskunnallisten palveluiden yksityistäminen ja lääkefirmojen epäeettiset tutkimusmenetelmät. Noran yksityisasioissa oli tyypillisesti sotkuja. Siitä en ollut niin innostunut, mutta onneksi niihin ei käytetty kohtuuttomasti sivuja. Tapahtumapaikat olivat sen sijaan mukavia. Pääosa toiminnasta oli Lontoossa, mutta Kööpenhaminassakin käytiin.

Anna Jansson: Haudankaivaja

Suomentanut Arja Gothoni

Gummerus 2009, 359 s.

Ruotsinkielinen alkuteos Först när givaren är död 2009

Lone Theils: Runoilijan vaimo

Suomentanut Kari Koski

Aula & Co 2017, 339 s.

Tanskankielinen alkuteos Den blå digters kone 2016

***********

Runoilijan vaimon sijoitan Helmet-haasteen kohtaan 50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja. Se oli nostettu suositeltujen kesädekkareiden pöydälle.