© Niina / Yöpöydän kirjat |
Olen osallistunut kirjabloggaajien
klassikkohaasteeseen alusta alkaen. Tällä kertaa valitsin kaikkien tunteman
klassikkokirjailijan romaanin. Muut Jane Austenin kirjat olen lukenut aikoja
sitten, mutta Kasvattitytön tarina
oli jäänyt lukematta.
Fanny
Price on otettu tätinsä lady Bertramin perheeseen kasvattitytöksi. Fannyn äiti
oli mennyt naimisiin säätyään alemmas, kun taas täti Bertram oli tehnyt
loistavan naimiskaupan kauneutensa ansiosta. Fannyn vanhin täti oli naimisissa
pastori Norrisin kanssa, joka oli sir Bertramin tilan Mansfield Parkin
kirkkoherra.
Fanny
pelastettiin köyhän perheen suuresta lapsilaumasta parempiin oloihin. Niin
ainakin tädit Bertram ja Norris ajattelivat. Fannyn asemasta tuli hankala. Hän
oli käytännössä lady Bertramin seuraneiti. Hänellä oli perheessä neljä serkkua,
kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, jotka olivat häntä muutamia vuosia vanhempia.
Täti Norris jaksoi muistuttaa, että Fanny on alempiarvoinen kuin serkkunsa ja
että hänen täytyy käyttäytyä sen mukaisesti.
Kasvattitytön tarinassa on
Austenin romaaneille tyypillisiä piirteitä eli satiiria, välittömästi hyviksi
tunnistettavia henkilöitä ja toisaalta häiriötekijöiksi osoittautuvia. Ja
tietysti kysymys on siitä, kenen kanssa kukin nuorista menee naimisiin.
Satiiri
kohdistuu ensisijaisesti täteihin, mutta myös muihin Mansfield Parkin ympärillä
pyöriviin henkilöihin. Täti Bertram ei tee muuta kuin istuu sohvalla pikku
koiraansa hellien. Täti Norris on itsekäs, kitsas, puolueellinen ja arvostelukyvytön.
Hän puhuu koko ajan, puuttuu kaikkiin asioihin ja saa ne sekaisin. Austenin
luomista vastenmielisistä henkilöhahmoista täti Norris on huippu.
Edmund-serkku
on alusta lähtien ystävällinen Fannylle, toisin kuin muut serkut, jotka
suhtautuvat Fannyyn lähinnä välinpitämättömästi. Häiriötekijöiksi osoittautuvat
Crawfordin sisarukset Mary ja Henry.
Fanny
itse ei ole aivan tyypillinen austenilainen sankaritar. Hän on jokseenkin
ponneton. Hänen asemansa Bertramien perheessä on ongelmallinen, mutta hän on
siihenkin nähden kovin hiljainen, arka ja vetäytyvä. Kaksi kertaa hän kuitenkin
osoittaa lujuutta. Kun muut nuoret innostuvat ankaran sir Bertramin matkoilla
ollessa harjoittelemaan hieman sopimatonta näytelmää, Fanny ei lähde mukaan.
Toisen kerran hän pysyy lujana ja sanoo ei, kun Henry Crawford kosii häntä.
Fannyn
vaisuus laimentaa Kasvattitytön tarinaa.
Samaa tekevät pitkät keskustelut välillä yhdentekeviltä tuntuvista aiheista.
Keskustelujen tarkoitus lienee kuvata henkilöiden luonteita, ja ainakin Fannyn
ja neiti Crawfordin väliset erot tulevat selviksi kaikille muille paitsi
Edmund-serkulle.
Naisen
heikko asema ja riippuvuus avioliitosta on tässäkin Austenin kirjassa vahvasti
esillä. Kuinka monta tuhatta puntaa kullakin on ja minkälaista avioliittoa
niiden avulla voi tavoitella – sitä pohditaan. Kun varaton tyttö hylkää
varakkaan miehen kosinnan, käytös on pöyristyttävää. Austen ottaa kantaa myös
naisen ja miehen asemaan moraaliselta kannalta. Kun vanhin neiti Bertram jättää
tomppelin aviomiehensä ja karkaa Henry Crawfordin kanssa, yleinen mielipide tuomitsee vain hänet. Austen laittaa kertojansa toteamaan:
”Miehenä häntä [Crawfordia] ei kohdannut rangaistus julkisen häpeän muodossa, kuten kanssarikollistaan, koska yhteiskunta ei katso tarpeelliseksi siten suojata hyvettä. Rangaistukset eivät ole tässä maailmassa niin tasapuolisia kuin olisi toivottavaa.”
Ylpeys ja ennakkoluulo säilyy
tämän kirjan jälkeen ehdottomana Austen-suosikkinani.
Kirjabloggaajien 10. klassikkohaastetta vetää blogi Taikakirjaimet. Siellä olevasta haastekoonnista löytyvät kaikki haasteeseen osallistuvat blogit.
Tässä luettelo
aikaisempiin klassikkohaasteisiin lukemistani kirjoista:
- Volter Kilpi: Alastalon salissa
- J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
- Johannes Linnankoski: Laulu tulipunaisesta kukasta
- Aino Kallas: Sudenmorsian
- Maria Jotuni: Arkielämää
- Minna Canth: Hanna
- Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 1
- Federico García Lorca: Mustalaisromansseja
- Junichiro Tanizaki: Makiokan sisarukset
Jane Austen: Kasvattitytön tarina
Suomentanut A. R. Koskimies
Karisto 2014, 13. painos, 480 s.
Englanninkielinen alkuteos Mansfield Park 1814
***********
Kasvattitytön tarina on ilmestynyt 1814, joten sijoitan sen
Helmet-haasteen kohtaan 1. Kirja on vanhempi kuin sinä.