tiistai 23. heinäkuuta 2024

Adania Shibli: Sivuseikka (#naistenviikko2024)

 

Adania Shiblin Sivuseikka on hyvin vahva romaani. Sen ensimmäisessä osassa etuvartioon kuuluvat israelilaiset sotilaat kohtaavat beduiiniryhmän. He ampuvat ihmiset ja kamelit. Vain yksi tyttö jää henkiin. Hänet viedään leiriin, raiskataan ja tapetaan. Aika on Israelin sodan päättymisen jälkeen elokuussa 1949. Toisessa osassa, nykyajassa, palestiinalainen nainen lukee tapahtumasta kirjoitetun lehtijutun. Nainen on syntynyt täsmälleen 25 vuotta tytön kuolinpäivän jälkeen.

Tämä sivuseikka, jolle joku muu vain tuhahtelisi, liimautuu minuun ikuisiksi ajoiksi, vasten tahtoani ja vaikka kuinka yritän karistaa sen mielestäni. Sen totuusarvo kurittaa minua herkeämättä, koska minussa on samaa heikkoutta ja voimattomuutta kuin edessäni ikkunalasin takana seisovissa puissa. Ehkäpä tämä sivuseikka on kaikkein olennaisin avain koko siihen täydelliseen totuuteen, jota lehtijuttu ei tavoita, koska se jättää huomiotta tarinasta tytön näkökulman.

Nainen lähtee etsimään lisätietoa päästäkseen lähemmäs tytön kokemusta.

Ensimmäinen osa on kylmäävä. Kertoja keskittyy joukko-osaston johtajaan. Kerronta on lyhyttä, intensiivistä ja yksityiskohtaista.

Toisessa osassa nainen on minäkertoja. Lukija pääsee seuraamaan hänen epävarmaa automatkaansa Länsirannalta Gazaan ja kokee saman pelon ja sydämentykytykset tarkastuspisteitä lähestyttäessä. Koko ajan mieltä painaa kysymys, miten tässä käy.

Sivuseikka on ilmestynyt 2017, mutta tämänhetkinen sota ei voi olla vaikuttamatta lukukokemukseen.

Tämä on viimeinen juttu, jolla osallistun tämänvuotiseen naistenviikkohaasteeseen. Blogissa Tuijata.Kulttuuripohdintoja ilmestyy 25.7. koontipostaus viikon kirjoituksista.


Adania Shibli: Sivuseikka
Suomentanut Sampsa Peltonen
Otava 2024, 104 s.
Arabiankielinen alkuteos 2017 تفصيل ثانوي

***********

Helmet-haaste: kohta 37. Kirja, joka herättää voimakkaita tunteita.

Maailmanvalloitus: Palestiina.

2 kommenttia:

  1. Täältä katsottuna masentavinta on israelilaisten ylivoimaisen enemmistön vastustus Palestiinan valtion perustamiselle. Luulisi että se olisi ensimmäinen edellytys pysyvälle rauhalle, mutta he näkevät sen toisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outoa on sekin, että Suomi ei ole tunnustanut Palestiinaa, vaikka 143 YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut, joukossa mm. Ruotsi ja Norja.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.