Luigi Pirandello: Sitruunoita Sisiliasta

Kirjan koko nimi on Sitruunoita Sisiliasta ja muita novelleja. Luigi Pirandello oli italialainen kirjailija, joka sai Nobelin palkinnon 1934. Hän kirjoitti näytelmiä, romaaneja, novelleja. Vaikka Pirandello tunnetaan muualla loistavana novellistina, häneltä oli julkaistu suomeksi vain muutama yksittäinen novelli ennen tätä kirjaa. Kirja ilmestyi 2007. Suomentaja on Leena Rantanen. Hän on myös kirjoittanut Pirandellon elämää valottavat jälkisanat. Vuonna 2009 ilmestyi toinen Rantasen suomentamien Pirandellon novellien kokoelma, Ahdas frakki ja muita novelleja.

Luin ensin jälkimmäisen kokoelman. Veljeni suositteli minulle Pirandellon novelleja luettuaan Sitruunoita Sisiliasta. Hänen ja minun kirjamakuni ovat niin samanlaiset, että kun hän kertoo pitävänsä jostakin kirjasta, tiedän, että minäkin pidän siitä. Ostin siis kokoelman Ahdas frakki heti sen ilmestyttyä. Sitruunoita Sisiliasta -kirjaa olen etsinyt, mutta en ole löytänyt sitä edes verkkoantikvariaateista, joten lopulta lainasin sen kirjastosta.

Vaikka novellit on kirjoitettu sata vuotta sitten, ne eivät ole vanhentuneita. Ihminen on pysynyt samana. Hän on itsekäs, ilkeä, vahingoniloinen, mustasukkainen, taikauskoinen, mutta myös rakastunut ja uskollinen. Vanha Sisilia ja Rooma tuovat tarinoihin oman viehätyksensä.

Tyypillinen Pirandellon teema on novellissa Kottikärryt. Arvokas lakitieteen professori ja perheenisä kokee jotakin, joka koskettaa jokaista lukijaa: "Kauhistavana leimahduksena minuun iski varmuus, että oven edessä seisova mies, nahkasalkku kainalossa, tuossa asunnossa asuva mies - en ollut minä, ei koskaan ollut minä. Tunsin yhtäkkiä, että olin aina ollut ulkopuolinen tuossa kodissa ja tämän miehen elämässä, enemmänkin, en ole koskaan edes elänyt, tarkoitan elämää jota olisin halunnut ja jonka olisin tuntenut omakseni." Ja minkä ratkaisun herra professori keksiikään!

Jotkut novelleista ovat ankaria ja julmia. Varsinkin lasten kohtalot ovat kurjia. Toisaalta kirjassa on myös huumoria, usein piikikästä, kuten novellissa Totuus. "Ritarin vaimo donna Graziella Fiorìca, sormet täynnä sormuksia, posket rusinamehulla värjättyinä, koristautuneena kaikenlaisilla töyhdöillä kuin muuli jota viedään rumpujen säestyksellä vehnälastissa kirkkoon, -"

Nämä novellit ovat hienoimpia, mitä olen koskaan lukenut. Kirjan nimi on loistavasti valittu. Pirandellon novellit ovat kauniita ja kirpeitä, kuin sitruunat.

Luigi Pirandello: Sitruunoita Sisiliasta ja muita novelleja

LIKE 2007. 270 s.