keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Kuukauden nobelisti Harold Pinter: The Birthday Party


The Birthday Party on kolminäytöksinen näytelmä Harold Pinterin uran alkupuolelta. Stanley on Megin ja Peteyn täysihoitolan ainoa asukas. Eräänä päivänä vieraiksi ilmaantuvat Goldberg ja McCann, jotka Stanley joko tuntee ennestään tai ei. Stanley on ilmeisesti pettänyt tai kavaltanut jonkun ja Goldberg ja McCann ovat tulleet kostamaan, ehkä.

Lukija (katsoja) ei ole aivan varma siitä, mistä on kysymys. Näennäisen tavanomaisten tapahtumien alla väreilee uhkaa. Tunnelmassa on jotain kafkamaista, tai Beckettiä. Vietetään Stanleyn syntymäpäiväjuhlaa, vaikka ei olekaan hänen syntymäpäivänsä. Valehdellaan ja puhutaan ristiin. Kaksi kertaa Goldberg ja McCann ahdistelevat Stanleyta pitkällä verbaalisella ilotulituksella. Tosin sana ’ilo’ ei sovi tähän. Kirjoitan malliksi pätkän jälkimmäisestä kohtauksesta. Tästä voi myös arvata, mitä Stanleylle tapahtuu, kun Goldberg ja McCann vievät hänet pois.

GOLDBERG. It goes without saying. Between you and me, Stan, it’s about time you had a new pair of glasses.
MCCANN. You can’t see straight.
GOLDBERG. It’s true. You have been cockeyed for years.
MCCANN. Now you’re even more cockeyed.
GOLDBERG. He’s right. You’ve gone from bad to worse.
MCCANN. Worse than worse.
GOLDBERG. You need a long convalescence.
MCCANN. A change of air.
GOLDBERG. Somewhere over the rainbow.
MCCANN. Where angels fear to tread.
GOLDBERG. Exactly.

Näytelmässä on loistorooli Megin esittäjälle. Meg ei ymmärrä lainkaan, mitä hänen ympärillään tapahtuu ja luulee juhlissakin olleen hauskaa. Näytelmän toinen nainen, Lulu, on pienessä roolissa tuomassa esille Goldbergin luonteen häikäilemättömyyttä.

The Birthday Party on muistaakseni kolmas lukemani näytelmä. Aiemmat ovat Nummisuutarit (koulussa) ja Macbeth tämän vuoden keväällä. Minua hämmästytti, miten yksityiskohtaisia ohjeita Pinter on antanut. Koko näytelmässä on näyttämökuvana yksi ainoa huone. Pinter kirjoittaa tarkasti, milloin kukin henkilö on oikealla – vasemmalla, näyttämön etuosassa – takaosassa, milloin istuu, milloin seisoo. Luulisin, että noin tarkat ohjeet eivät ole yleensä tapana. Joka tapauksessa haluaisin nähdä tästä tulkinnan teatterissa. Tekstistä saisi paljon irti.

Jokken kirjanurkassa on kirjoitettu Pinterin näytelmästä Tea Party.

Harold Pinter: The Birthday Party, kirjassa Plays One, kustantanut Faber and Faber 1996
Näytelmän ensiesitys 1958

10 kommenttia:

  1. nähny Ruokahissin tuon Harold Pinterin näytelmistä, tykkäsin, hän vähän absurdi kuten Samuel Beckett-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole nähnyt yhtään Pinterin näytelmää. The Birthday Partyn luettuani katsoisin mielelläni sen tai jonkun muun.

      Poista
  2. Tea Partyssa oli vähän samanlainen asetelma, se oli hyvä, mutta Petos oli loistava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olen ymmärtänyt, että Petos olisi Pinterin parhaita.

      Poista
    2. Parasta on minusta se, että ilmaisu on niukkaa, kieli helppoa ja itse joutuu pohtimaan ...
      Hyvä, että olet oppinut lukemaan näytelmiä...

      Poista
    3. No, enpä tiedä, olenko oppinut. Olen yrittänyt. Pinter oli aika helppoa luettavaa.

      Poista
  3. Pahus. Sähelsin kommenttini kanssa ja se katosi. Joka tapauksessa siis Pinter on ihan lemppareitani. Toivottavasti jostain hänen teksistään saataisiin pian teatteriesitys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ainakaan muista, että Pinteriä olisi esitetty viime aikoina. Toivottavasti tosiaan joku tarttuisi hänen tekstiinsä. Valinnanvaraa ainakin on.

      Poista
  4. Olen tämän ja pari muuta Pinterin näytelmää lukenut, ja muistiin on parhaiten jäänyt juuri tunnelma, taustalla väreilevä uhka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uhkaava tunnelma olisi hieno toteuttaa näyttämöllä.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.