maanantai 22. huhtikuuta 2019

Yuval Noah Harari: Sapiens

Sapiens. Ihmisen lyhyt historia on ollut valtavan suosittu maailmalla ja Suomessa. Lukemani kirjan painos on kymmenes. Hararin tarkoitus on selvittää, miten vähäpätöisestä eläimestä Homo sapiens tuli maapallon valtiaslaji ja millaisia seurauksia sillä on ollut. Vähäpätöinen eläin on kirjan ensimmäisen luvun nimi.

Harari jakaa Sapiensin kehityksen neljän laajan otsikon alle: Kognitiivinen vallankumous, Maanviljelyn vallankumous, Ihmiskunnan yhdentyminen ja Tieteellinen vallankumous. Tiede-lehden pitkäaikaisena tilaajana olin jonkin verran perillä Sapiensin ja muiden Homo-lajien kehityksestä ja suhteista, mutta maanviljelyn aloittamisen vallankumouksellisuutta en ollut tullut ajatelleeksi. Hararin näkemys on vastakkainen tutkijoiden keskuudessa vallitsevalle käsitykselle. Hän puhuu maanviljelyn vallankumousloukusta, joka sai entiset vapaat metsästäjä-keräilijät siirtymään raskaaseen ja huonosti tuottavaan ahertamiseen.

Ihmiskunnan yhdentymisen tärkeimpänä tekijänä Harari pitää rahaa. ”Raha on universaalein ja tehokkain koskaan kehitetty keskinäiseen luottamukseen perustuva järjestelmä.” (Kursivointi kirjasta.) Kaksi muuta vaikuttajaa ovat imperiumit ja uskonnot. Uskontoihin Harari lukee myös kommunismin, kapitalismin, nationalismin ja natsismin. Perinteisistä uskonnoista monoteistiset ovat olleet pahimpia tuhoajia.
”Kristityt puolestaan teurastivat seuraavien 1500 vuoden aikana miljoonittain toisia kristittyjä riidellessään vain hiukan erilaisista tulkinnoista, joita he tekivät omasta rakkauden ja myötätunnon uskonnostaan.”
Tieteellinen vallankumous aloitti tien, jolla ihmiskunta on nyt. Hararin mukaan tieteellinen vallankumous ja edistysajatus ovat johtaneet uskoon ikuisesti kasvavasta globaalista kakusta. Toinen asia taas on, seuraako kasvavasta hyvinvoinnista välttämättä onnellisempi Sapiens. Kirjan loppupuolella on mielenkiintoisia pohdintoja onnellisuuden olemuksesta.

Kaikista Hararin väitteistä en ollut samaa mieltä. Hänen tarkoituksensakin on varmaan ollut esittää mielipiteitään sen verran jyrkästi, että lukija provosoituisi ajattelemaan. Toisaalta minun mielipiteeni on vain mielipide ilman sen kummempia perusteluja. Harari viittaa tutkimuksiin. Kirjan lähdeluettelo on vaikuttavan laaja. Siitä huolimatta en haluaisi olla metsästäjä-keräilijä, jota Harari tuntuu pitävän Homo sapiensin onnellisimpana vaiheena. Siitä voimme olla samaa mieltä, että Sapiensin kehittyminen nykyvaiheeseen on ollut onnettomuus kaikille muille eläinlajeille ja maapallon luonnolle. Sapiensin kehitys ”vähäpätöisestä eläimestä” nykyiseksi valtiaaksi on tapahtunut niin nopeasti, että muut lajit eivät ole ehtineet sopeutua. Muut Homo-lajitkin tuhoutuivat.

Joka tapauksessa Sapiens. Ihmisen lyhyt historia on erinomaisen sujuvasti kirjoitettu ja helppolukuinen tietokirja, joka todella herättää lukijassa ajatuksia. Suosittelen kaikille!

Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia
Suomentanut Jaana Iso-Markku
Bazar 2018, 10. painos, 491 s. (ensimmäinen painos 2016)
Englanninkielinen alkuteos Sapiens. A Brief History of Humankind 2011

***********
Helmet-haasteessa kohta 3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue.

2 kommenttia:

  1. Samaa mieltä; päätarkoitus lienee herättää ajatuksia, ja sen kirja tekee, kuten sinäkin kerrot. Kaikkea ei tarvitse niellä, mutta pohdittavaa löytyy. Sitä ihmettelen nyt, miten ihmeessä tämä taipuu teatterin lavalle, mutta se nähdään syyskuussa, kun Kansallisteatteri esittää Sapiensin isolla näyttämöllä. Odotan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota tulevaa teatteriesitystä minäkin olen hämmästellyt. Ei tällainen tavallinen teatterista tietämätön ihminen osaa kuvitella, miten Sapiens saadaan näytelmäksi.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.