Wangari Muta Maathai: Taipumaton

 

Kenialainen Wangari Muta Maathai sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2004. Taipumaton. Muistelmat on hänen omaelämäkertansa.

Maathai tunnetaan parhaiten Green Belt Movement -ympäristöjärjestön perustajana. Hän tiedosti puiden hakkuiden aiheuttamat laajat ongelmat 1970-luvulla. Maathai oli koulutukseltaan biologian tohtori. Jatkotutkimusta tehdessään hän matkusti maaseudulla ja huomasi, miten olosuhteet olivat muuttuneet hänen lapsuudestaan Kenian keskiylängöllä. Joet olivat kuivumassa, vesi oli vähenemässä. Maathai yhdisti puunhakkuut vesipulaan, ihmisten aliravitsemukseen ja karjan nälkiintymiseen. Alkuperäisten kenialaisten puulajien tilalle oli istutettu vieraslajeja brittihallinnon aikana. Maathain lapsuudessa ihmiset kasvattivat oman ruokansa ja olivat terveitä ja hyvin ravittuja. Brittien aloittama kahvin ja teen viljely vei tilaa ruokakasveilta. Brittien lähdettyä paikalliset jatkoivat uusien kasvien viljelyä ja siirtyivät vähäravinteiseen ostoruokaan. Alkuperäiset puulajit olivat sitoneet vettä. Nyt pintamaa huuhtoutui pois. Puiden hakkuilla oli valtavat ympäristövaikutukset, mutta ne vaikuttivat laajemmin koko yhteiskuntaan.

Green Belt Movementin tarkoituksena oli saada maaseudun naiset istuttamaan puita. Naiset siksi, että he huolehtivat maanviljelystä. Maathai kertoo liikkeen alkuvaikeuksista, joista onneksi päästiin yli. Nykyisin Green Belt Movement toimii useissa maissa. Sen vaikutuksesta on istutettu yli 50 miljoonaa puuta yksin Keniassa.

Maathai pitää itseään onnekkaana. Hän syntyi vuonna 1940, eikä tyttöjä ollut tapana laittaa kouluun hänen lapsuudessaan. Maathai pääsi kouluun, jatkoi katolisten nunnien sisäoppilaitoksessa ja sai ensimmäisten kenialaisten joukossa Joseph P. Kennedyn säätiön stipendin, jonka turvin suoritti yliopistotutkinnon Kansasissa. Tohtorintutkintonsa hän viimeisteli Saksassa. Hän oli ensimmäinen itäafrikkalainen nainen, joka väitteli tohtoriksi. Hän oli töissä Nairobin yliopistossa, ensin lehtorina ja myöhemmin professorina. Yliopistossa hän joutui taistelemaan saadakseen saman palkan ja edut kuin miehet. Koulutettu nainen oli Keniassa harvinaisuus. Katsottiin, että mies elättää naisen, naisen on oltava hiljaa ja tuettava ja toteltava miestään.

Maathai oli ympäristöaktivisti, mutta samalla myös naisasia- ja demokratia-aktivisti. Hän oli vuosikausia puheenjohtajana järjestössä The National Council of Women of Kenya. Hänet tunnettiin, ja hänen apuaan haettiin. Maan yksivaltainen johto näki hänet vastustajana. Maathai joutui muutaman kerran pidätetyksi ja pahoinpidellyksi. Kerran hän pakeni Keniasta pelätessään henkensä puolesta. Hänellä oli laaja kansainvälinen verkosto, josta oli hyötyä, kun kotimaassa oli vaikeuksia. Kun itsevaltiuden aika päättyi, ja Keniassa pidettiin vapaat vaalit 2002, Maathai valittiin parlamenttiin ja hänestä tuli hallituksen apulaisympäristöministeri.

Norjan Nobel-komitea perusteli rauhanpalkinnon myöntämistä Maathaille hänen toiminnallaan kestävän kehityksen, demokratian ja rauhan puolesta. Taipumaton kertoo rohkeasta naisesta, joka uskoi ajamiinsa asioihin, eikä antanut periksi vaikeuksia kohdatessaan.

Wangari Muta Maathai: Taipumaton. Muistelmat
Suomentanut Sari Karhulahti
Tammi 2007, 365 s.
Englanninkielinen alkuteos Unbowed. A Memoir 2006

***********

Helmet-haaste: kohta 33. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Afrikkaan.

Maailmanvalloitus: Kenia.