Tapaus Kalteis on
erinomainen romaani rikoksesta. En halua käyttää nimitystä dekkari, koska se
veisi ajatukset tavanomaisempaan suuntaan. Taustalla
on tositapahtuma 1930-luvun Münchenistä,
jossa sarjamurhaaja raiskasi ja tappoi nuoria naisia. Luettuani kirjan selvitin
netistä oikean murhaajan (nimeltään Eichhorn) tekoja, ja huomasin, että kirjassa
seurataan ainakin joiltain osin todellisia tapahtumia.
Kirjan kieli on tehokasta, se vie
mukanaan. Virkkeet ovat lyhyitä. Asioita ei selitetä
puhki, vaan lukijan täytyy olla tarkkaavainen. Aiheesta huolimatta kirjassa ei
ole paljonkaan raakuuksia. Tosin loppupuolella on pari aika julmaa kuvausta.
Rakenne
tekee Tapaus Kalteisista
omanlaisensa. Luvut ovat lyhyitä. Kertoja seuraa nuorta Kathieta, joka on
tullut kotikylästään Müncheniin etsimään parempaa (hauskempaa) elämää. Kathien
kertomukseen lomittuvat katkelmat Kalteisin kuulusteluista sekä todistajien lausunnoista.
Todistajana on joskus
uhrin poikaystävä, joskus hyvänpäiväntuttu, joskus ravintolan tarjoilija. Lausunnot eivät
ole virallisen tuntuisia, vaan ihmisten vapaamuotoisia kertomuksia. Ne tuovat
mieleen Spoon River antologian tai William Marchin Komppania K:n.
Lukiessa alkaa miettiä, mikä
tekee ihmisestä pedon, joka tappaa ja raiskaa. Ja miksi se ei näy päällepäin.
Kalteis toimi Münchenissä, josta alkoi natsien
Saksan valloitus, joten ajatus laajenee. Mikä tekee laumasta hirviön? Eikö oireita voi tunnistaa? Ajatus on pelottava.
Andrea Maria Schenkel: Tapaus Kalteis
Suomentanut Leena Vallisaari
Gummerus 2010, 256 s.
Saksankielinen alkuteos Kalteis 2005
**********
Helmet-haasteessa Tapaus Kalteis sopii kohtaan 6. Kirjassa on monta kertojaa. Tapaus Kalteis käy myös luettavaksi haasteeseen Frau, Signora & Bibi.
Luin viime kesänä kolme Schenkeliltä. Tämä oli hyvä samoin Hiljainen kylä. Bunkkeri oli minulle liian sairas. Kivan erilainen kertoja, vaikka tarinat toki kaameita.
VastaaPoistaOlinkin ajatellut, että pitäisi lukea myös Hiljainen kylä. Hyvä tietää, että se oli sinusta hyvä.
PoistaVilkaisinkin tätä kirjaa kirjastossa mutten suoraan luettavaksi napannut, mutta kuulostaa kyllä tutustumisen arvoiselta.
VastaaPoistaOn ainakin parempi kuin Gercke.
PoistaTämä oli varsin erilainen kirja eikä minustakaan sinänsä dekkari - tai ei ainakaan perinteinen sellainen. Mieleeni on jäänyt kirjan tyyli, joka oli mielestäni melko naiivi (mutta siihenkin tottui).
VastaaPoistaMinä en kokenut tyyliä naiiviksi. Sen sijaan Kathie oli kyllä naiivi.
PoistaJoo, hänkin oli mutta minusta myös kirja oli tyyliltään naiivi. Makuasia tämä toki. :)
PoistaMakuasia hyvinkin!
Poista