Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta

Koko nimeltään kirja on Fredrika Charlotta o. s. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo. Se on ilmestynyt vuonna 2007, jolloin oli kulunut 200 vuotta Fredrika Runebergin syntymästä. Mazzarella on valinnut kirjan nimeen sukunimen Tengström, koska hän pitää oman suvun vaikutusta Fredrikaan niin suurena. ”Kaikkein tärkein henkilö tulevalle Fredrika Runebergille oli kuitenkin hänen setänsä, piispa, sittemmin arkkipiispa ja yliopiston kansleri Jacob Tengström (1755-1832).” Mazzarella käyttää välillä jopa ilmausta Tengströmien klaani.

Mazzarella on tutkijana tietysti perehtynyt runsaaseen lähdeaineistoon. Kirjassa on paljon lainauksia Fredrikan kirjeistä. Hän kirjoitti ahkerasti esimerkiksi sisarelleen Carolinalle, pitkäaikaiselle ystävälleen Augusta Lundahlille, sekä myöhempinä vuosinaan Emilie Björksténille. Emilie Björkstén on yllättävä kirjeenvaihtotoveri, koska juuri häneen Runeberg oli aikanaan vakavasti rakastunut. Fredrika joutui avioliittonsa aikana kärsimään myös muista miehensä ihastumisista.

Fredrika Runeberg oli itsekin kirjailija, mutta hän joutui käyttämään aikansa talouden pyörittämiseen ja lasten hoitamiseen. Suuren runoilijan piti saada olla vapaa arkisista ongelmista. Lapsia syntyi monta, kahdeksan. Kaksi kuoli aivan pieninä. Kun Fredrika sai julkaistuksi ensimmäiset kertomuksensa Necken-nimisessä kirjallisuuskalenterissa, hän antoi ne painettuina Runebergille, joka oli tullut yläkerrasta vieraidensa joukosta käymään alakerrassa, jossa Fredrika hoiti yhtä lapsista. Runeberg palasi tyytyväisenä yläkertaan juhlimaaan vaimonsa menestystä. Mazzarella kirjoittaa:

”Runeberg ja iloinen seuraelämä olivat yläkerrassa. Hän istui alakerrassa. Mutta hänestä oli tullut kirjailija – ja hän tunsi, ettei ollut tullut kirjailijaksi Runebergin suostumuksella vaan oli peräti tuottanut miehelle iloa.”

En ole lukenut mitään Fredrika Runebergin kirjoittamaa. Ennestään tiesin nimeltä vain historiallisen romaanin Katarina Boije ja hänen tyttärensä. Mazzarella analysoi Fredrikan tuotantoa onneksi niin, että kirjoja lukematonkin pystyy seuraamaan tekstiä. Lisäksi hän suhteuttaa Fredrikan kirjoittamista oman aikakautensa muihin ruotsalaisiin ja suomalaisiin kirjoittaviin naisiin. (Inhoan sanaa naiskirjailija, mutta huomaan, että joskus sen vältteleminen tekee lauseista kiemuraisia.) Minulle tuli yllätyksenä Fredrikan kertomuskokoelman Piirroksia ja unelmia eksoottiset ympäristöt, mutta  niiden tarkoituksena oli ilmeisesti etäännyttää tarina Fredrikan omasta elämästä, vaikka varsinainen aihe kumpusi sieltä.

Naisten mahdollisuus kouluttautua oli Fredrika Runebergille hyvin tärkeä asia. Hän piti omaakin koulutustaan täysin puutteellisena, vaikka kuului niihin etuoikeutettuihin, jotka saivat käydä koulua. Hänestä tytöille opetettiin rajattuja ja hajanaisia tietoja. Tytöille oli tarjolla paljon vähemmän kuin pojille. Naisten asema yleensäkin oli yhtenä juonena hänen kirjoituksissaan. Mazzarella on poiminut esimerkiksi seuraavan sitaatin, jossa Fredrika kirjoittaa, mitä hänen mielestään naisen vapaus tarkoittaa:

”Oikeutta samoin kuin myös velvollisuutta olla itsestään vastaava ihminen. Oikeutta päättää ja vastata tekemisistään. Oikeutta kehittää ajatteluaan ja sieluaan jokaiseen jaloon suuntaan. Oikeutta elättää itseään tarvitsematta elää miehen armoilla. Tai lyhyesti sanoen: samaa oikeutta, joka miehellä on - -.”

Kävin viime kesänä J. L. Runebergin (ei siis Runebergien) kodissa Porvoossa ja otin siellä alla olevan kuvan puutarhasta talolle päin. Puutarha oli Fredrikan aluetta.

Merete Mazzarella: Fredrika Charlotta o. s. Tengström. Kansallisrunoilijan vaimo

Suomentanut Raija Viitanen

Tammi 2007, 334 s.

Ruotsinkielinen alkuteos Fredrika Charlotta, född Tengström. En nationalskalds hustru, 2007

***********

Merete Mazzarella sai tästä kirjasta Vuoden tiedekirja -palkinnon 2007, joten kirja sopii Helmet-haasteen kohtaan 45. Palkittu tietokirja.