Kuukauden nobelisti Samuel Agnon: Kun väärä oikaistaan

Israelilainen Samuel Josef Agnon sai kirjallisuuden Nobelin vuonna 1966 yhdessä Nelly Sachsin kanssa. Sachs oli paennut Saksasta Ruotsiin 1940-luvulla. Olen lukenut Agnonilta aiemmin romaanin Uskollisuuden vala, joka oli aivan ihastuttava.

Kun väärä oikaistaan on kertomuskokoelma. Ensimmäinen kertomus, Ja koleikko on tuleva tasaiseksi maaksi, on pituudeltaan jo pienoisromaani. Se ja seuraava kertomus Tehilla ovat luonteeltaan hyvin uskonnollisia. Raamattuun on paljon viittauksia ja Raamatusta on suoria lainauksia. Ja koleikko on tuleva tasaiseksi maaksi on sijoitettu Agnonin syntymäkaupunkiin Buczacziin, joka on nykyisin Ukrainassa, mutta kuului aikoinaan Puolaan. Useimmat muut kertomukset tapahtuvat Jerusalemissa.

Ja koleikko on tuleva tasaiseksi maaksi kertoo köyhtyneestä kauppiaasta, joka jättää vaimonsa Buczacziin ja lähtee kiertämään maata kerjäläisenä tavoitteenaan kerätä rahaa uuden kaupan perustamiseen. Hän ei onnistu, ja palatessaan Buczacziin hän löytää vaimonsa toisen miehen puolisona. Pienoisromaanin sanoma löytynee tästä: ”Vertaus siitä, miten ihmisellä on elämänsä avaimet omassa kädessään.” Osin ankaraa näkemystä pehmentää välillä lempeä huumori.

Pidin kertomuksesta Iddo ja Enam, jossa sivullinen tarkkailija seuraa arvoituksellista kolmiodraamaa. Yksi draaman osallisista on tiedemies ja kirjailija Ginat, josta kertoja saa aiheen podiskelulleen:

”Itse asiassa ei tällaisessa tapauksessa olekaan normia, syytä eikä selitystä, varsinkin kun on kysymyksessä Ginatin tapainen älykäs henkilö ja tällaiset opin ja runouden seikat, eikä tapaus muutu muuksi selityksillä eikä syitten penkomisesta ole mitään apua, sillä ne ovat vain olettamuksia joita on tapana esittää, jotta voitaisiin mukamas sanoa jotakin viisasta tässä maailmassa esiintyvistä selittämättömistä tapauksista ja lohduttomista sattumista.”

Selittämättömiä tapauksia ja lohduttomia sattumia on myös kokoelman viimeisissä lyhyissä tarinoissa. Niistä yksi on keksittyä myyttistä historiaa ja kaksi on logiikaltaan kuin unia.

Kun väärä oikaistaan ei ollut kokonaisuudessaan minun makuuni. Kertomukset ovat hyvin symbolisia ja ne ymmärtääkseen pitäisi tietää paljon juutalaisuudesta, siis uskonnosta. Kääntäjän alkusanat auttavat, mutta aika hankalaa luettavaa nämä olivat. Alussa mainitsemani romaani Uskollisuuden vala on myös vahvasti symbolinen, enkä varmasti tavoittanut sen merkityksiä, mutta se oli jo pelkällä pintatasolla hyvin viehättävä. Jos joku haluaa tutustua Agnoniin, suosittelen Uskollisuuden valaa näiden kertomusten sijasta. Muuta Agnonilta ei olekaan suomennettu kuin nämä kaksi teosta.

Kirja-aitassa on arvio Uskollisuuden valasta. Mr Rainfold piti kirjaa tylsänä.

Samuel Josef Agnon: Kun väärä oikaistaan

Heprean kielestä Suomentanut Jussi Aro

WSOY 1967, 291 s.