Helakukkula. Bulgarialaista lyhytproosaa

Kun etsin bulgarialaista luettavaa, löysin blogista Kirjan pauloissa novellikokoelman Helakukkula. Kirja on ilmestynyt 1980, joten novellit ovat aika vanhoja. Lyhyen esipuheen on kirjoittanut suomentamista ohjannut Kirsti Siraste. Loppuun on liitetty kirjailijoiden elämäkertatietoja. Melkein kaikilta kirjailijoilta kokoelmassa on kaksi novellia.

Vanhimmat novellit ovat luonnollisesti kertomuksia maaseudulta. Köyhien ihmisten elämän kurjuus näkyy varsinkin kahdessa novellissa, joissa viimeinen toivo sairaan lapsen paranemisesta asetetaan uskomukseen, isä Jumalan ilmestymiseen (Helakukkula) tai valkean pääskyn näkemiseen (Langalla). Jälkimmäisessä kertoja kuvaa lapsen isän olevan ”niitä pehmeitä kohtaloon alistujia joihin sopii sanonta tien antamisesta muurahaisellekin”.

Boris Aprilovin novellit Kosketus ja Syksyiset dyynit nousivat esille haikean viipyilevällä tunnelmallaan. Georgi Velitškovilla oli myös oma humoristinen tyylinsä (Tuhkimosatu ja Kilpailevat kaupungit), mutta taas kerran huomasin, että joko hyvän humoristisen novellin kirjoittaminen on vaikeaa tai minä en sitten vain pidä niistä. Enemmän pidin Liljana Mihailovan novelleista Solisti ja Muurahaisia, joissa molemmissa aiheena oli unelmien toteutumattomuus.

Helakukkulan novellit ovat realistisia lukuun ottamatta Jordan Raditškovin kolmea toisiinsa liittyvää tarinaa, joissa oli yliluonnollisia aineksia. Novelleissa Leipä, Kivet ja Miloiko tarkastellaan eri kulmilta samaa julmaa tapahtumaa, jossa poliisit polttavat kapinallista piilotelleen leipurin ja hänen vaimonsa elävältä.

Novelleista suosikkini oli Juureton puu, joka sopii sellaisenaan nykyaikaankin. Insinööripoika ja hänen lääkärivaimonsa ovat tuoneet vanhan miehen kaupunkiin asumaan kanssaan. Vanhus ei tietenkäään viihdy nykyaikaisten mukavuuksien keskellä, vaan kaipaa kotikylään. Hänen ja pojan käsitys elämästä nauttimisesta on täysin erilainen. ”Tässä on elämän totuus, on kuoltava lennossa eikä häkkiin teljettynä, olisin halunnut sanoa pojalle, mutta pureskeltuani sanoja nielin ne.”

Helakukkulan kirjailijat ja novellit:

Ivan Vazov: Joko?

Elin Pelin: Helakukkula, Andreško

Jordan Jovkov: Langalla, Albena

Nikolai Haitov: Pojanpojanpoika, Juureton puu

Pavel Vežinov: Viulupoika

Boris Aprilov: Kosketus, Syksyiset dyynit

Jordan Raditškov: Leipä, Kivet, Miloiko

Liljana Mihailova: Solisti, Muurahaisia

Georgi Velitškov: Tuhkimosatu, Kilpailevat kaupungit

Helakukkula. Bulgarialaista lyhytproosaa

Toimittanut Kirsti Siraste

Suomentaneet Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian bulgarialaisen kirjallisuuden käännösseminaarin osanottajat Paula Nousiainen, Leo Bessonoff, Eija Kondakov, Ulla Horstia, Jouko Lindstedt, Boris Paraškevov, Arja Olkinuora, Irma Timonen, Riitta Koivisto, Tapio Vilkama

Kansankulttuuri 1980, 196 s.