Soanan
kerettiläinen
on pienoisromaani, joka ylistää luontoa ja luonnonmukaisuutta. Sen tarinan voi tiivistää lyhyesti. Nuori pappi Francesco on saanut hoidettavakseen syrjäisen
seurakunnan Alppien rinteillä. Keväinen avautuva luonto saa Francescon
valtaansa, ja kun hän joutuu sopivasti tekemisiin suloisen luonnonlapsen Agatan
kanssa, hän antaa periksi ja lankeaa.
Soanan
kerettiläinen
huipentuu tähän:
”Francesco, pappi, ei ollut milloinkaan tuntenut sellaista Jumalan läheisyyttä, sellaista turvallisuutta hänessä, sellaista oman persoonallisuuden unohdusta, ja vuoristopuron solistessa tuntuivat siihen vähitellen yhtyvän vuorten sointuva jyminä, kallionhuippujen urkumusiikki, tähtien myriadien kultaisten harppujen helinä. Enkelikuorot riemuitsivat kautta äärettömyyden, kuin myrsky kohahtivat ylhäältä urut, ja kellot, kellot, kellojen, hääkellojen, pienten ja isojen, kumeiden ja heleiden, raskaitten ja keveitten, soitto levitti tainnuttavan autuasta juhlallisuutta maailmankaikkeuteen. – Ja niin he toisiinsa kietoutuneina vaipuivat lehvävuoteelle.”
Kehyskertomuksessa lukijan
annetaan epäsuorasti ymmärtää, että Francesco ja Agata jatkavat elämäänsä vuorilla
lammaspaimenina.
Olen aikaisemmin lukenut
Hauptmannilta romaanin Phantom, jota
ei ole suomennettu. Siinä on nuori mies (tosin ei pappi), joka hullaantuu
tyttöön, melkeinpä lapseen. Hän ei pääse tytön lähelle ja päätyy rikoksen
tielle ja vankilaan.
Hauptmann oli aikanaan tunnetumpi
näytelmistään kuin romaaneistaan. Soanan kerettiläisestä on kirjoitettu mm. blogeissa Jokken kirjanurkka ja Hyönteisdokumentti.
Gerhart Hauptmann:
Soanan kerettiläinen
Suomentanut Alpo Kupiainen
Karisto 1960, 2. painos, 130 s.
Saksankielinen alkuteos Der
Ketzer von Soana 1918
***********
Soanan kerettiläinen
on ilmestynyt Kariston vanhassa Helmisarjassa, jossa julkaistiin pienoisromaaneja
ja novelleja. Kirja sopii Helmet-haasteen kohtaan 43. Kustantajan kirjasarjassa julkaistu kirja.
en ole vielä lukenut
VastaaPoistaHauptmann kuuluu niihin nobelisteihin, joita ei enää paljonkaan lueta.
PoistaLuin tämän ja olihan tässä hetkensä. Lopusta en pitänyt.
VastaaPoistaHauptmann ei tämän perusteella noussut minunkaan nobelistisuosikkeihini.
PoistaJep, muistan etten kauheasti pitänyt ja kun kävin uudestaan lukemassa bloggaukseni, en kauheasti pitänyt :)
VastaaPoistaJotain niitä Hauptmannin näytelmiä voisi yhä kokeilla joskus...
Eipä noita näytelmiäkään taideta enää paljon esittää.
Poista