Pascal Mercier: Nachtzug nach Lissabon

Oikeanpuoleinen kuva on sillalta Bernissä.

Pascal Mercierin Nachtzug nach Lissabon on julkaistu suomeksi täsmällisellä nimellä Yöjuna Lissaboniin. Pidin kirjasta todella, todella paljon.

Raimund Gregorius näkee töihin mennessään sillalla nuoren naisen, joka näyttää aikovan hypätä jokeen. Gregorius estää aikeen. Nainen osoittautuu portugalilaiseksi. Hän istuu hetken Gregoriuksen luokkahuoneessa kunnes lähtee sanomatta sanaakaan. Vähän ajan kuluttua Gregorius lähtee myös. Hän jättää kirjansa opettajanpöydälle ja lähtee. Eikä tule takaisin.

Gregorius asuu Bernissä. Hän opettaa kuolleita kieliä hepreaa, latinaa ja klassista kreikkaa. Hän on 57-vuotias, eronnut, äärimmäisen tunnollinen, ilmeisen hyvä opettaja, josta oppilaat pitävät. Hän ei ole koskaan käyttäytynyt huomiota herättävästi.

Koulusta lähdettyään Gregorius löytää espanjalaisesta kirjakaupasta portugalilaisen Amadeo Pradon portugalinkielisen kirjan, jonka nimi on Sanojen kultaseppä. Kirjakauppias kääntää osan johdantoa. Siinä Prado kirjoittaa sielun arkeologista, joka löytää mykkiä piileviä kokemuksia, jotka muokkaavat ihmisen elämää. Yksi virke erityisesti osuu Gregoriuksen mielentilaan. Omana käännöksenäni:

”Jos on niin, että tunnemme vain pienen osan meissä olevasta elämästä – mitä tapahtuu lopulle?”

Gregorius ostaa kirjan. Vaikka hän ei osaa portugalia, hän pystyy kielitaustallaan sekä sanakirjan ja portugalin peruskurssin avulla kääntämään otteita Pradon kirjasta, tosin vaivalloisesti ja hitaasti. Kirja alkaa kiehtoa häntä enemmän ja enemmän. Hän lähtee yöjunalla Lissaboniin.

Lissabonissa alkaa Gregoriuksen uusi elämä. Muutosta symboloivat silmälasit, jotka hän joutuu hankkimaan rikki menneiden tilalle ja joilla hän näkee kaiken paremmin kuin entisillä. Gregorius uppoutuu Pradon kirjaan ja elämään. Prado on kuollut kolmisenkymmentä vuotta sitten, mutta Gregorius löytää hänet tunteneita ihmisiä, sisaret, opettajan, ystäviä, Salazarin diktatuuria vastustaneen vastarintaliikkeen veteraanin. Hän saa luettavakseen muita Pradon tekstejä.

Gregorius lukee Pradon ajatuksia vanhempien vaikutuksesta, elämän suunnan ratkaisseista päätöksistä, vapaudesta vastustaa kaikkea julmuutta, hiljaisuudesta, sanojen pyhyydestä, runoudesta, kuolemanpelosta… Elämästä.

”Elämä ei ole se, mitä me elämme; elämä on se, mitä kuvittelemme elävämme.”

Gregorius kokoaa Pradon elämäntarinaa kirjoituksista ja keskusteluista. Hän peilaa siihen omaa elämäänsä, miten on sen elänyt ja mitä nyt aikoo.

Minä viehätyin tästä kirjasta vähän kuin Gregorius Pradon Sanojen kultasepästä. Kuljin Gregoriuksen kanssa Bernin sateessa, Lissabonin auringossa ja Finisterren tuulessa. Pelasin shakkia. Join teetä ja lukemattomia kupillisia kahvia. Opettelin portugalia. Istuin junassa lukemassa. Istuin hylätyn koulun homeisessa rehtorinhuoneessa lukemassa.

Nachtzug nach Lissabon on ihana kirja. Sen kirjoittaja Mercier on filosofi, minkä lukiessaan ymmärtää, vaikka ei etukäteen tietäisi.

Pascal Mercier: Nachtzug nach Lissabon
btb 2006, 32. painos, 496 s. (ensimmäinen painos 2004)

***********

Helmet-haasteessa kirja sopii erinomaisesti kohtaan 41. Kirjassa matkustetaan junalla.