Hentilä & Hentilä: Tasavallan ensimmäiset

Marjaliisa Hentilän ja Seppo Hentilän tietokirja Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja Kaarlo Juho Ståhlberg 1919–1925 keskittyy nimensä mukaisesti K. J. Ståhlbergin presidenttikauteen. Avioparin seurustelusta ja naimisiinmenosta kerrotaan lyhyesti. He jäivät kumpikin leskeksi onnellisesta ensimmäisestä avioliitosta vuonna 1917. He olivat tunteneet toisensa jo koululaisina Oulussa. Naimisiin he menivät 1920 K. J. Ståhlbergin ollessa jo presidentti.

Ensimmäisenä presidenttinä Ståhlberg loi käytänteitä, joita osin seurataan vieläkin. Tässä työssä Ester oli mukana.

”Heti avioliiton solmimisen jälkeen Ester ryhtyi toimiin, joiden tavoitteena oli presidentti-instituution ulkoinen vahvistaminen. Hän edusti tasavaltaa sekä miehensä rinnalla että yksin. Järjesti juhlia ja näki vaivaa toimivan protokollan kehittämiseksi. Erityisen lähellä Esterin sydäntä oli suhteiden ylläpito ulkovaltojen edustajiin.”

Vaikka Tasavallan ensimmäiset on kirja molemmista puolisoista, niin presidentin osuus korostuu. Valtiomuototaistelu, yllättävä voitto Mannerheimista, jota oikeisto ajoi presidentiksi, koko presidenttikauden ajan jatkuvasti vaihtuneet hallitukset, repivä kieliriita, vaikeat neuvottelut Neuvosto-Venäjän kanssa, jopa hankala suhde Ruotsiin Ahvenanmaan kysymyksen vuoksi – monta Suomelle merkittävää asiaa kerrottavaksi. Olen aina ollut kiinnostunut historiasta, joten paljon oli tuttua.

Ester Ståhlberg oli ennestään vieraampi, joten hänen osuutensa kiinnosti enemmän. Miehensä työn tukemisen ohella hän oli myös itsenäinen toimija. Hänen alaansa oli lastensuojelutyö, joka ulottui punaorpoihin saakka. Ennen avioliittoa Ester Ståhlberg oli sosiaalihallituksessa lastenkotien tarkastajana ja kouluhallituksessa edistämässä kasvatuskotimallia. Hän perusti kaksi lastensuojelujärjestöä, Kansainvälisen Lasten Avun Suomen osaston 1920 ja Koteja kodittomille lapsille -yhdistyksen 1922 (nykyisin Pelastakaa Lapset ry.). Ester Ståhlberg toimi järjestöissä aktiivisesti 1940-luvulle saakka.

Sen tiesin, että Ester Ståhlberg oli myös kirjailija, mutta en sitä, että hänen ensimmäinen teoksensa Sunnuntai oli Suomessa myyntimenestys ja että se käännettiin monelle kielelle. Sunnuntai ilmestyi 1922. Se oli Esterin Tanskasta adoptoidun kasvattilapsen Eeron tarina. Eero kuoli vain 18-vuotiaana keuhkokuumeeseen. Ester Ståhlbergilla ei ollut omia lapsia. Eeron lisäksi hänellä oli toinen kasvattilapsi, tytär Lea. K. J. Ståhlbergilla oli kuusi lasta, joista vanhimmat olivat aikuisia isän mennessä uudelleen naimisiin. Oli yllättävää lukea, että nimenomaan vanhimmat tyttäret eivät voineet lainkaan hyväksyä äitipuoltaan. Uusperheen vaikeudet tulivat tunnetuiksi vasta, kun Esterin päiväkirjat julkaistiin 1980-luvulla.

Tasavallan ensimmäiset lähestyy presidentti-instituutiota uudella tavalla ottaessaan presidentin puolison mukaan historiankirjoitukseen. Vaikka Tasavallan ensimmäiset on vankka tietokirja viitteineen ja lähdeluetteloineen, se on sujuvaa luettavaa. Valittu kirjoitustyyli on välillä jopa räväkkä.

Marjaliisa Hentilä ja Seppo Hentilä: Tasavallan ensimmäiset
Siltala 2022, 512 s.