Pekka Valtonen: Naisia valtaistuimella

Naisia valtaistuimella. Kuningattaria ja keisarinnoja uuden ajan alun Euroopassa alkaa Tanskan Margareetasta (1387–1412) ja päättyy Katariina Suureen (1762–1796). (Suluissa hallitsemisvuodet.) Välissä on yhdeksän muuta kuningatarta tai keisarinnaa, enemmän tai vähemmän tuttuja. Huonoiten tunsin kaksi Annaa. Kuningatar Annan (1702–1714) aikaan syntyi Iso-Britannia. Venäjän keisarinna Anna (1730–1740) on ehkä historiallisesti merkityksettömin kirjan hallitsijoista.

Se, miten nämä naiset päätyivät hallitsijoiksi noina vuosisatoina, oli suorastaan jännittävää luettavaa. Tuntui, että sattumalla oli suuri vaikutus. Oli kuolleita pikkuprinssejä, epäselvää perimysjärjestystä, järjestettyjä avioliittoja, kapinoita, salaliittoja. Kuuluisin valtaannousu lienee Katariina Suuren, joka tuli 14-vuotiaana saksalaisena prinsessana Venäjälle valmistautumaan Pietarin, tulevan tsaarin, puolisoksi, ja kaappasi vallan puolisoltaan melkein heti tämän päästyä valtaan. Skotlannin Maria Stuartin (1542–1567), Englannin Maria I:n (1553–1558) ja Elisabet I:n (1558–1603) suhteista olen nähnyt monta elokuvaa, ja nyt tämä kirja antoi kunnolliset taustatiedot. Liitteenä olevat eri maiden hallitsijoiden sukupuut helpottivat lukemista.

Jokaisesta hallitsijasta kerrotaan hänen aikaansa osuneet merkittävät historialliset tapahtumat sekä tapa hallita. Kastilian kuningatar Isabella Katolilainen (1474–1504) vaikutti merkittävästi Espanjan syntyyn ja nousuun suurvallaksi. Hän rahoitti Kolumbuksen purjehduksen Amerikkaan. Tuntemattomampi saavutus on hänen aikanaan laadittu espanjan kielioppi, ensimmäinen mistään modernista kielestä kirjoitettu. Itävallan Maria Teresia (1740–1780) kehitti valtiota uuteen suuntaan.

”Vero- ja hallintouudistukset merkitsivät aateliston ja säätykokousten paikallisvallan heikkenemistä, Unkarissa tosin vähemmän kuin muualla. Itävalta muuttui näin yhdestä vanhakantaisimpien hallintorakenteiden maasta yhdeksi moderneimmista Euroopassa.”

Mainitsematta ovat enää Ruotsin Kristiina (1632–1654) ja Venäjän Elisabet (1741–1762). Kristiinan todellinen hallintokausi oli vain kymmenen vuotta, koska hän oli lapsi isänsä Kustaa II Aadolfin kuollessa sodassa. Kuten tunnettua Kristiina luopui kruunusta, kääntyi katolilaiseksi ja muutti Roomaan. Venäjän Elisabet oli Pietari Suuren tytär, mutta hän ei ollut kovin kiinnostunut hallitsemisesta, vaan enemmän huvittelusta ja vaatteista. Kulttuuria, varsinkin arkkitehtuuria, Elisabet arvosti. Hän rakennutti esimerkiksi Pietarin Talvipalatsin.

Arviot naisten hallituskausista ovat vaihdelleet vuosisatojen mittaan. Kirjassa on jokaisesta nykyisen historiantutkimuksen mukainen käsitys, joka on useimmista parempi kuin heidän aikalaistensa. Naisia valtaistuimella on historiasta kiinnostuneelle antoisaa luettavaa. Sitä on sujuva lukea, vaikka jotkut historiallisten tapahtumien kiemurat vaativatkin tarkkaavaisuutta.

Naisia valtaistuimella on kunnollinen tietokirja. Siinä on yhdentoista sivun mittainen lähdeluettelo ja tekstissä tarkat lähdeviittaukset. Henkilöhakemisto on myös. Kirja on runsaasti kuvitettu ja kuvalähteet on mainittu. Kuvituksesta varmaan johtuu, että paperi on kunnollista eli paksua, joten kirjasta on tullut melkoisen painava.

Pekka Valtonen: Naisia valtaistuimella
Gaudeamus 2022, 533 s.