torstai 18. huhtikuuta 2024

Calixthe Beyala: Assèze, afrikkalainen

 

Calixthe Beyala on kamerunilainen, nykyisin Ranskassa asuva kirjailija. Romaanin Assèze, afrikkalainen päähenkilö syntyy samoihin aikoihin kun Kamerun itsenäistyy. Hänen elämäänsä tutustuminen voisi periaatteessa olla mielenkiintoista.

Pikkulapsena Assèze asuu äitinsä ja isoäitinsä kanssa pienessä kylässä. Maaseudulla on köyhyyttä ja näköalattomuutta, mutta myös perinteitä ja yhteisöllisyyttä.

Vähän vanhempana Assèze pääsee Doualaan, Kamerunin suurimpaan kaupunkiin. Hän asuu rikkaan korruptoituneen virkamiehen Awonon perheessä. Awono on tai ei ole Assèzen isä. Assèzen odotetaan olevan käytökseltään esimerkkinä Awonon tyttärelle, itsepäiselle ja tottelemattomalle Sorrayalle. Kerronta keskittyy tyttöjen väliseen suhteeseen, jossa Sorraya on ylivoimainen. Hän halveksii ja kiusaa. Kaupungissa on suuret elintasoerot. Awonon kaltaiset valkaistumaan pyrkivät rikkaat kouluttavat lapsensa ranskalaisissa kouluissa. Assèze laitetaan tavallisen kansan kouluun, jossa yhdellä luokalla on satakahdeksankymmentä oppilasta. Kun Awono kuolee vallankaappausyrityksen aiheuttamaan järkytykseen, Assèze jää puille paljaille.

Assèze päättää lähteä haaveiden paratiisilliseen kaupunkiin Pariisiin ja onnistuu pääsemään sinne. Pariisissa musta paperiton maahanmuuttaja on työnantajien riiston kohteena. Kaupungissa on köyhää ja näköalatonta ja lisäksi siellä on kylmä.

Sanoin, että kaikki tämä voisi olla periaatteessa mielenkiintoista. Kirjaan valittu ivallinen tyyli teki kuitenkin vaikeaksi päästä siihen sisälle ja etäännytti Assèzesta, vaikka hän on minäkertoja. Assèzen iva kohdistuu myös afrikkalaisiin ja Afrikkaan kokonaisuutena. Se häviää joskus Pariisissa, kun hän muistelee kotikyläänsä.

En tuntenut katumusta, en katkeruuttakaan. Mutta oli erinäisiä päiviä, jolloin olin paratiisissa, ja kyseinen paratiisi maistui lapsuuteni Afrikalle. [- -] Kuulin pölyistä maata raapivien kanojen kaakatuksen, kameleonttiliskot, jotka hätistelivät naaraitaan. Onni asui vanhojen, mälliään jauhavien miesten suussa, naisten käsissä, jotka nappasivat täin, jonka he tappoivat hampaittensa välissä. Kuulo- ja hajuaistin paratiisi.

Vaikka minä en erityisesti innostunutkaan, kirjaa on arvostettu Ranskassa niin, että Beyala on saanut siitä nuorille kirjoittajille tarkoitetun Ranskan akatemian palkinnon Prix François Mauriac.


Calixthe Beyala: Assèze, afrikkalainen
Suomentanut Jukka Barthelius
Kampus Kustannus 2011, 420 s.
Ranskankielinen alkuteos Assèze l’Africaine 1994

***********

Sorraya on kirjan monista ärsyttävistä henkilöistä ärsyttävin. Kirja sopii hyvin Helmet-haasteen kohtaan 17. Kirjassa on ärsyttävä henkilöhahmo.

Maailmanvalloitus: Kamerun.

4 kommenttia:

  1. Onpa erikoista, tuo ivallinen tyyli. Mitähän sillä on haettu, vai kertooko se vain oikeasti halveksunnasta... Onkohan tuossa arvostuksessa nyt mukana sympatiaa, koska kirjailija on Kamerunista, mietin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä kirjailija on halunnut korostaa käsitystään Afrikan ja erityisesti Kamerunin tulevaisuuden toivottomuudesta. En tiedä. Kirja on ilmestynyt vain kolmisenkymmentä vuotta Kamerunin itsenäistymisen jälkeen.

      Poista
  2. Ivallisuus on lähtökohtaisesti hyvin luotaan työntävää. En ehkä tartu tähän kirjaan, vaan etsin jotain muuta afrikkalaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Afrikkalaisia kirjailijoita on viime vuosina suomennettu jonkin verran. Varmasti löytyy jotakin sinua enemmän miellyttävää, jos haluat lukea afrikkalaista kirjallisuutta.

      Poista

Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.