Margit katseli
minua vaativasti kirjaston Bestseller-hyllyltä. Pakkohan kaima oli ottaa
mukaan.
”Lähellä olevaa ihmistä on
katsottava pala palalta, ja aina jotain jää piiloon.”
Margit, Ulla ja Ninni. Kolme
naista, joista kaksi katsoo Margitia. Ihastutaan, rakastutaan, muutetaan
yhteen. Tunteet viilenevät, taas rakastutaan. Elämä on kaikkein parasta, elämä
on kurjista kurjinta. Onnea ja epätoivoa.
Margit on ihmissuhdekirja. Sen
tarinassa ei sinänsä ole mitään uutta (ellei joku pidä kolmen naisen
kolmiodraamaa sellaisena), mutta se on kerrottu tehokkaasti ja – sanoisinko – vauhdikkaasti.
Lauseet ovat lyhyitä, dialogi ytimekästä.
Taustalla kulkee 1980-luvun
juppiaika ja seuraavan vuosikymmenen lama. Sekä Helsinki. Kadut ja kalliot
tunnistaa.
Naisten intohimon kohteet ovat erikoisia,
niitä seuraileva kirjan kansi oivaltava. Yksi on langennut vaakunoihin ja
vaakunaselityksiin. ”Alainen aaltokoroinen hirsi. Mustassa kentässä kaksi
paaluittaista hopeista tuohitorvea.” Toinen rakastuu Louvren
Artemis-patsaaseen. Jumalatarta voi palvoa, mutta voiko ihmistä?
”Margit oli parasta, mitä
hänelle oli tapahtunut. Kivi oli tullut lihaksi. Kahdesta oli tullut yksi. Se
kesti hetken, mutta se oli totta.”
Sanna Hirvonen: Margit
Kustantamo S&S 2024, 303 s.
***********
Margit on Helsinki-kirja. Helmet-haasteessa sopiva kohta on 24. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääkaupunkiin.
Muistan hämärästi jonkun kirjoittaneen tästä. Tuo kolmen naisen suhdesoppa ehkä vähän kiinnostaisi, mutta tyyli saattaa olla makuuni liian moderni.
VastaaPoistaMargit oli helposti ja nopeasti luettava. Pidin kirjoitustyylistä.
PoistaKiinnostaa, suhdesoppaa ja Helsinkiä! Ajattelinkin heti kirjasta kuullessani, että tämä uutuus lie Margitinkin luettava.
VastaaPoistaEn tiennyt etukäteen kirjasta mitään, enkä lukenut takakannen tekstiäkään. Pelkkä nimi riitti.
PoistaOi! Tää kuulostaa just mun kirjalta! Nykyään tykkään lukea ihmissuhdesoppiakin ihan eri tavalla ku ennen.
VastaaPoistaOnpa kiva, jos löysit tästä itsellesi kirjan!
Poista