Muriel
Sparkilla oli aivan oma kevyeltä tuntuva tyylinsä kirjoittaa. Siitä huolimatta
hän käsitteli kipeitäkin asioita. Niitä on myös romaanissa The Prime of Miss
Jean Brodie.
Jean
Brodie on opettaja vanhoillisessa tyttökoulussa. Hänen vastuullaan ovat kahden
vuoden ajan 10–12-vuotiaat tytöt. Miss Brodien opetusmenetelmät poikkeavat
muiden opettajien käyttämistä, eikä hän aina seuraa opetusohjelmaakaan
kunnolla. Tämä herättää närkästystä kollegoissa, ja saa rehtorin etsimään
syytä, jolla voisi pakottaa Miss Brodien eroamaan.
Miss
Brodiella on omalaatuinen tapa valita suosikkeja oppilaiden joukosta. Tyttöjä kutsuttiin Brodien joukoksi.
“These girls formed the Brodie set. That
was what they had been called even before the headmistress had given them the
name, in scorn, when they had moved from the Junior to the Senior school at the
age of twelve. At that time they had been immediately recognizable as Miss
Brodie’s pupils, being vastly informed on a lot of subjects irrelevant to the
authorized curriculum, as the headmistress said, and useless to the school as a
school.”
The
Prime of Miss Jean Brodie seuraa yhtä Brodien joukkoa pääasiassa sinä
aikana, kun Miss Brodie opettaa heitä, ja jonkin verran myös myöhempinä
kouluvuosina. Tyttöjen tulevaisuutta
valotetaan välillä. Yksi tytöistä, nimeltään Sandy,
nousee romaanissa loppua kohti koko ajan tärkeämmäksi havainnoitsijaksi. Tytöt
seuraavat tarkasti opettajansa toimia ja varsinkin hänen suhdettaan kahteen
mieskollegaan. Tytöt
ovat Miss Brodien opetuksessa 1930-luvun loppupuolella. Hänen ihastuksensa Italiaa
kohtaan pitää sisällään Mussolinin ja tämän mustapaitojen ihailun.
Miss Brodie sanoo kasvattavansa oppilaistaan
sivistyneitä ihmisiä.
”If
you had been mine when you were seven you would have been the crème de la crème.”
Oman joukkonsa tyttöjen kanssa hän pyrkii tuohon päämäärään koko ajan. Hän käyttää valtaansa tyttöihin ja ohjailee heitä haluamaansa suuntaan. Hän käyttää heitä myös hyväkseen järjestellessään omia ihmissuhteitaan.
The
Prime of Miss Jean Brodie kertoo Miss Brodien parhaista vuosista
(ainakin hänen omasta mielestään) ja hänen tyttöjensä kehityksestä lapsista teineiksi. Kuten alussa sanoin, tyyli on
kepeähkö, paikoin hieman humoristinenkin, mutta ainakin minulle syntyi kuva
pohjimmiltaan yksinäisestä ja onnettomasta ihmisestä, jota kohtaan alkoi tuntea
sääliä.
Kirjan
kannessa on syyskuussa edesmennyt Maggie Smith kansainvälisessä läpimurtoroolissaan
Miss Jean Brodiena. Sain kirjan luettavakseni Kulttuuri kukoistaa -blogin
Arjalta, joka on myös kirjoittanut siitä. Muita
kirjoituksia on blogeissa Kirjaluotsi ja Hyönteisdokumentti.
Muriel Spark: The Prime of Miss Jean Brodie
Penguin Books 1969, 128 s.; ilmestynyt ensimmäisen kerran 1961
Ah, Miss Brodie...pitäisi melkein lukea tämä uudestaan, johan lukemisesta on aika monta vuotta.
VastaaPoistaSanoit omassa postauksessasi, että Sparkin kirjoista on vaikea kirjoittaa. Se on ihan totta. En millään onnistu välittämään hänen kirjojensa tunnelmaa.
PoistaIhanaa, että Spark kipinöi jo niin monessa blogissa. Tästä kirjasta aikoinaan aloitin Spark-matkani eikä sille onneksi ihan heti näy loppua (kiitos tuotteliaan kirjailijan). Tuo kirjan pohjalta tehty elokuva on myös mainio, varsinkin Maggie Smith (RIP) sen pääosassa.
VastaaPoistaMinun pitäisi etsiä elokuva katsottavakseni.
Poista