Rantala Heli & al.: Kirjojen kaipuu

 

Tutkijat Heli Rantala, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ijäs ja Heidi Hakkarainen ovat julkaisseet kirjahistorian Kirjojen kaipuu – Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa. Heidän käsittelemänään aikana suomeksi oli saatavissa lähes pelkästään uskonnollista kirjallisuutta. Kirjoja kaipaavia ihmisiä kyllä oli. He lukivat ruotsiksi ja saksaksi, jotkut ranskaksi, jotkut oppineet latinaksi. Tuohon aikaan englanti oli Suomessa harvinainen kieli. Kielitaitovaatimus rajoitti lukijoiden määrää.

Mistä kirjoja hankittiin? Kirjapainot myivät kirjoja. Kirjakauppoja oli aluksi lähinnä Turussa yliopiston vuoksi, myöhemmin muuallakin. Kirjakaupat eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Niissä oli kirjojen sijasta kirjaluetteloita, joista asiakas voi tilata kirjoja. Tilaus lähti ulkomaille, ja kirjan saattoi saada muutaman kuukauden kuluttua. Suomen yhteydet Saksaan olivat vahvoja. Siellä Leipzig oli kirjamyynnin keskus.

Kirjat kiersivät lukijalta toiselle esimerkiksi kirjahuutokauppojen kautta. Kirjastolaitos alkoi hiljalleen kehittyä. Aluksi lainaaminen oli maksullista toimintaa. Yliopistolla oli tietysti laaja kirjasto, mutta se tuhoutui Turun palossa. Porvoon kymnaasiin syntyi monipuolinen kirjasto pitkälti lahjoitusten ansiosta. 1700-luvulla on aloitettu lahjoitusten kirjaaminen, ja lahjoituskirja on säilynyt. Se on ”yksi tärkeimmistä suomalaisista kirjahistorian lähteistä”.

Yksi Kirjojen kaipuun parhaista piirteistä on, että kirjaan on valittu muutamia näkökulmahenkilöitä, joiden suhdetta kirjoihin tarkastellaan. Se tekee kirjahistoriasta helposti lähestyttävää ja nykylukijallekin samastuttavaa. Tutustumme esimerkiksi kirjanpainaja Anders Cederwalleriin ja kirjakauppias Friedrich Anton Meyeriin. Rovasti Anton Ulrich Rönnholmin kautta pääsemme katsomaan maaseutupappilan kirjakokoelmaa. Erityisen vaikutuksen tekee ylioppilas Anders Johan Sjögrenin kirjojen keräily ja lukuhalu.

”Aikalaiset käyttivät itse ilmiöstä käsitettä lukuhalu (ruots. läslust, saks. Lesesucht). Sillä viitattiin tavallisesti proosan laajamittaiseen ja kiihkeään lukemiseen. Tällainen intohimoinen suhtautuminen kirjoihin sai ajan oppineiston ja sivistyneistön esittämään varoituksia huonosta mausta, mielikuvituksen liikakasvusta ja sielunelämän järkkymisestä.”

Kirjojen kaipuu kertoo kirjojen kulkeutumisesta lukijoiden käsiin, niiden keräilystä ja säilyttämisestä sekä niiden lukijoista, ja tietysti myös siitä, mitä luettiin.

”Walter Scottin romaaneja, Friedrich Schillerin teoksia, oppineita saksalaisia kirjallisuuslehtiä, Telemakhoksen seikkailuja, Ruotsin uusromantikkojen julkaisuja, Goethen Wilhelm Meister, Rousseaun kootut teokset ja Karl Tauchnitzin huokeasti kustantamia antiikin Kreikan ja Rooman klassikkoja.”

Kirjojen kaipuu on tutkimukseen perustuva tietokirja, jossa on lukijaystävällinen ote. Se on sopivaa luettavaa kaikille kirjanystäville, joita historia kiinnostaa. Kirja on luettu myös blogissa Kulttuuri kukoistaa.

Rantala Heli, Sarjala Jukka, Tunturi Janne, Ijäs Ulla ja Hakkarainen Heidi: Kirjojen kaipuu – Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa
Gaudeamus 2024, 287 s.