Fredrika Runeberg: Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä

 

Tämänvuotista kirjabloggaajien naistenviikkohaastetta vetää Tuulevin lukublogi. Haaste antoi minulle sysäyksen lukea lopultakin Fredrika Runebergin historiallinen romaani Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä. Naistenviikolle kirja sopii sikälikin, että tänään on Fredrikan nimipäivä (ruotsinkielisen kalenterin mukaan).

Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä sijoittuu 1700-luvun alkupuolelle isonvihan aikaan. Tyttäret Margareta ja Cecilia ovat naimaikäisiä. Nuoremman Cecilian avioliitosta on jo sovittu rouva Katarinalle mieleisen Kaarle Lejonankarin kanssa. Ceciliasta on kiinnostunut myös kaukainen sukulainen Juhana Bruce, jonka vikana on hänen työskentelynsä venäläisen käskynhaltijan palveluksessa. Margareta rakastuu alempisäätyiseen Maunu Malmiin, joka pelastaa hänet kasakan kynsistä venäläisten ryöstettyä ja poltettua perheen kodin Hatanpään kartanon. Margaretan ja Maunun liitto on rouva Katarinalle mahdoton hyväksyä.

”Tapahtunutta ei kuitenkaan voi tehdä tapahtumattomaksi, mutta ikinä ei halpasyntyisestä tule Margareta Boijen puolisoa.”

Kolme nuorta miestä edustavat erilaisia toimintatapoja. Juhana käyttää hyvää suhdettaan käskynhaltijaan Boijen perheen ja sikäli vain kuin voi myös Suomen hyväksi. Maunu aiheuttaa vahinkoa venäläisille sissinä samaan tyyliin kuin tunnettu Tapani Löfving. Hän myös osallistuu Kaarle XII:n onnettomasti päättyneelle Norjan sotaretkelle. Kaarle Lejonankarin poliittiset kähminnät hattupuolueen riveissä eivät sen sijaan ole edullisia Suomelle. Cecilia joutuu myöntämään, että hän ei voi kunnioittaa rakastamaansa miestä.

Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä on hyvin suomalaismielinen teos. Siinä arvostellaan Ruotsin hallintoa, joka vei suomalaisia miehiä taistelemaan ulkomaille ja hylkäsi Suomen venäläisten hyökättyä. Virkamiehet ja papit pakenivat Ruotsiin, ja maa jäi oman onnensa nojaan. Naisasiaa kirjassa on myös. Tytöiltä ei kysytty, kun heidän kohtalostaan päätettiin, mutta rohkea Margareta puolusti omaa valintaansa.

Minusta Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä on hyvä historiallinen romaani. Siinä on hieman uskonnollista paatosta, joka tuntuu nykylukijasta vieraalta, mutta pitää muistaa kirjoitusajankohta ja aikakausi, jota kuvataan. Kirja ansaitsisi olla tunnetumpi kuin on.

Fredrika Runeberg: Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä
Suomentanut Tyyni Tuulio
WSOY 1981, 2. painos, 207 s.
Ilmestynyt ensimmäisen kerran suomeksi 1881 Arvo Lempirannan suomentamana
Ruotsinkielinen alkuteos Fru Catharina Boije och hennes döttrar 1858