Mieko Kanai: Mild Vertigo

 

Japanilaisen Mieko Kanain nimi on ollut joskus esillä Nobel-veikkauksissa. Kirjastosta löytyi Mild Vertigo.

Kotirouva Natsumin elämä on tavallista. Hän tekee kotitöitä, huolehtii kahdesta lapsestaan, tapaa silloin tällöin ystäviään. Hänen elämänsä on toisteista. Hän käy ostoksilla. Hän käy mielessään läpi, missä järjestyksessä tavarat ovat kaupassa (kirjassa kahteen kertaan, lista on kahden sivun pituinen).

”– – by now she was so utterly bored with this type of shopping that she could picture in her mind the way the goods were laid out before even leaving her house, could visualize how she would go in and, across the aisle from the vegetable section immediately to her left-hand side – containing salad and green vegetables, root vegetables, tomatoes and cucumbers – were the fruit, the mushrooms and the dairy products, at the back was a Kinokuniya bookstore and a Pasco bakery, and – –“

Natsumi ei ole onneton, mutta jonkinlaisesta tyhjyydestä hän kärsii. Hänen ystävänsä käyvät töissä, ja Natsumi tuntee alemmuutta heihin nähden. Joskus hän miettii, että on kuluttanut elämänsä tekemällä tavallisia asioita. Silloin tällöin hän jää tuijottamaan hanasta valuvan veden virtausta.

”– – it was an utterly ordinary thing – and yet for some unknown reason she kept staring at it, and falling, again for some unknown reason, into a kind of trance.”

Mild Vertigon kirjoitustyyli on lähinnä tajunnanvirtaa. Virkkeet ovat pitkiä ja poukkoilevia, mutta helppoja seurata. Juonta kirjassa ei ole. Sen luvut esittävät kohtauksia Natsumin elämästä. Niitä voisi lukea jopa novelleina, mutta tietysti ne täydentävät toisiaan. Yksi Natsumin ystävistä antaa hänen luettavakseen juuri avautunutta valokuvanäyttelyä käsittelevän esseen. Esseessä kuvataan valokuvaajaa henkilönä, joka ei tallenna kuvillaan tarinoita, vaan hetkiä, joiden ympärille katsoja pystyy kuvittelemaan heidän elämänsä. Ehkä Kanai pyrkii samaan.

Kirjalla on ansionsa, ja luin sen ihan mielelläni, vaikka aluksi epäilin kotirouva-aiheen kiinnostavuutta. Oli siinä tietysti mukana japanilaista kulttuuria. Esimerkiksi muista hieman poikkeavassa luvussa The Cat Debacle Natsumi joutuu mukaan keskusteluun, jossa kaksi samassa kerrostalokompleksissa asuvaa naista puhuu ’kissan kirouksesta’. Sen mukaan kissoja huonosti kohtelevaa henkilöä kohtaa onnettomuus.

Mieko Kanai: Mild Vertigo
Englannintanut Polly Barton
Fitzcarraldo Editions 2023, 169 s.
Japaninkielinen alkuteos 軽いめまい 1997

***********

Helmet-haaste: kohta 22. Kirjan kannen pääväri on sininen tai kirjan nimessä on sana sininen.