Tutkielma
inhimillisestä käyttäytymisestä ilmestyi
suomeksi viime vuonna. Huomasin kirjan monista blogikirjoituksista, ja se
vaikutti sellaiselta, että saattaisin pitää siitä. Olin tietysti myöhässä, kun
yritin varata kirjaa Helmet-kirjastosta. Jonossa oli noin 1500 varaajaa.
Ruotsinkielisen alkuteoksen jono oli moninkertaisesti pienempi, joten liityin
siihen ja sainkin kirjan varsin nopeasti.
Alussa Andersson
sanoo, että kirja ei ole romaani, eikä novelli- tai kertomuskokoelma. Hän on
kirjoittanut fiktiivisiä ”tapaustutkimuksia” ja saanut aikaan ”skärvor av liv,
fenomen belysta”.
Kirjan
luvut Andersson on otsikoinut tutkimuskohteena olevien naisten nimillä. Jotkut naisista
esiintyvät muissakin kuin ”omassa” luvussaan. Vain yksi mies, tai oikeastaan
nuori poika, on tarkastelun kohteena ja hänkin lähinnä katalyyttinä muutamalle naisten
väliselle keskustelulle.
Useimmat
tapaukset kulminoituvat keskusteluun, jossa ihmiset puhuvat toistensa ohi.
Liselotte sairastuu syöpään ja haluaa pyytää Matildalta anteeksi, että on
puhunut tästä pahaa selän takana, vaikka he ovat olevinaan ystäviä. Sekä
Matilda että Liselotte on tavattu jo aikaisemmin eli lukijalla on heistä
jonkinlainen käsitys. Heidän välistään keskustelua lukee suorastaan
myötähäpeästä kiemurrellen, kun Liselotten anteeksipyyntö kääntyy Matildan
loukkaamiseksi, mitä hän itse ei näytä lainkaan ymmärtävän. Samantapaista
itsekeskeistä ja ylimielistä käytöstä tavataan muissakin luvuissa. Ystävysten
Eva ja Malin lounastapaaminen johtaa välirikkoon.
”En kåre av fasa går genom Malin. Hon
förstår inte varför Eva inte förstår att vissa saker måste lämnas outtalade.”
Anderssonin
huomiot ihmisten käytöksestä ovat aika kitkeriä. Yksi ihmissuhde sentään
päättyy hyvin, vaikka siinäkin on aluksi ymmärtämisongelmia. Märta on
rakastunut Teodoriin, mutta ei edes tiedä, ovatko he pari, eikä uskalla ottaa
heidän suhteensa laatua puheeksi. Hän haahuilee ympäriinsä, käy kääntymässä
jopa New Yorkissa, ja lukijaa säälittää. Lopputulos on yllättäen pitkä
onnellinen avioliitto. Seuraavassa luvussa käy huonommin, kun Märtan ja
Teodorin tytär Amanda ei lainkaan ymmärrä vanhempiensa rakkaustarinan kauneutta,
mikä pilaa hänen oman suhteensa poikaystävään.
Anderssonin
tapaustutkimuksia lukiessa herää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Päällimmäiseksi jäi kysymys, ymmärrämmekö
me ihmiset toisiamme todella noin huonosti.
Lena Andersson: Studie i mänskligt beteende
Polaris 2023, 260 s.
***********
En ole pitkiin aikoihin nähnyt niin onnistunutta kantta kuin tässä kirjassa. Sijoitan kirjan Helmet-haasteen kohtaan 41. Kirjan kansi tai nimi on mielestäsi kaunis.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.