Yliopistoon! sisältää professori Joel Kuortin
Acatiimi-lehdessä ilmestyneitä kirjoituksia. Niissä käsitellään alaotsikon
mukaisesti yliopistomaailmaan liittyviä kaunokirjallisia teoksia. Lähes kaikki
kirjailijat ovat suomalaisia, muutama naapurimaiden kirjailija on joukossa.
Kirjoitukset ovat
aikajärjestyksessä. Eivät julkaisuajankohdan mukaan, vaan kuvaamansa ajan
mukaan. Niinpä Anneli Kannon Piru, kreivi, noita ja näyttelijä on
kirjoituksista kolmannen aiheena. Kannon kirjassa isossa osassa ovat Turun
Akatemian perustaminen, sen professorit ja siellä opiskelu. Olen lukenut
kirjan, voin suositella sitä.
Yksi itsestään selvästi
käsiteltäviin kirjoihin kuuluva on Arvid Järnefeltin Isänmaa, jonka
päähenkilö lähtee maaseudulta opiskelemaan ja josta tulee lopulta tohtori.
Hänen opiskeluaikaansa osuu suomalaisuusaatteen leviäminen. Yllättävän monessa
kirjassa maaseutuylioppilaalle käy huonosti, kun kaupungin huvitukset vetävät
puoleensa ja opinnot jäävät kesken.
Läheisempää aikaa kuvaavat Pirkko
Saision Punainen erokirja ja Virpi Hämeen-Anttilan Suden vuosi.
Edellisessä ovat menossa 60- ja 70-luvun kuohuvan yliopistopolitiikan vuodet,
kun taas jälkimmäisessä yliopisto näyttäytyy kilpailuympäristönä, jossa vain
harvat menestyvät. Kuortti on antanut Suden vuodesta kirjoittamalleen
luvulle otsikoksi ”Nuorempi yliopistoväki on köyhälistöä”.
Kirjailijoissa on monta tuttua,
kuten Juhani Aho, F. E. Sillanpää, L. Onerva ja Eino Leino. Tuntemattomia
(ainakin minulle) on myös, mutta heistä Kuortti on kirjoittanut yleensä pienen
esittelyn. Joidenkin kirjojen yhteys yliopistomaailmaan on aika heiveröinen,
kuten Mika Waltarin Yksinäisen miehen junan, mutta se ei haittaa,
valitut kirjat ovat joka tapauksessa mielenkiintoisia. Muutama dekkarikin on
mukana. Vanhimpana niistä Matti Hällin Sopimatonta kuolla yliopistolla
vuodelta 1943.
Yliopistoon! kuvaa kaunokirjallisuuden kautta
yliopiston ja opiskelun muuttumista vuosisatojen aikana. Nykyisin
huolestuttavia muutoksia tuntuu tulevan jatkuvasti. Kirja on ilmestynyt 2013.
Epilogissa professori Kuortti lohduttaa:
”Tuntemukset ovat voimakkaita
ja aitoja, mutta oma vaatimaton toiveeni on, että näillä jutuilla voisi olla
asioita perspektiiviin asettava vaikutus. Emme sittenkään elä niin
erityislaatuisen uhan alla kuin ehkä kuvittelemme. Asiat eivät ehkä ole niin
alaspäin kehittyvällä kehällä kuin miltä arkipäiväisessä työssä usein
vaikuttaa.”
Joel Kuortti: Yliopistoon! – Kaunokirjallisia kuvauksia akateemisesta maailmasta
Gaudeamus 2013, 253 s.
***********
Helmet-haaste kohta: 5. Kirjassa on epilogi eli jälkisanat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi mukava kuulla, mitä mieltä olet.