Lisää kirjamessuilua

Vasemmalta: Suomi, Kurjenmiekka, Tillander.

Kirjamessujen sunnuntailta odotin eniten kolmen podcastaajan keskustelua aiheesta Klassikolla päähän! – Eli vanhojen ja vaikeiden kirjojen arvo. Marko Suomen kirjallisuuspodcast on nimeltään Takakansi. Vehka Kurjenmiekka ja Rasmus Tillander pyrkivät käsittelemään kaikki kirjallisuuden nobelistit podcastissaan Nobel tai ei mitään. Kuuntelen molempia podcasteja. Keskustelun aihe on minulle itselleni tärkeä. Vanhoja kirjoja ei pidä unohtaa uusien tulvassa. Keskustelussa tuotiin esille monia hyviä syitä lukea vanhoja kirjoja. Itse pidän tärkeimpänä syynä sitä, että kirjallisuus rakentuu vanhan päälle. Uudet kirjat avautuvat paremmin, kun tuntee niiden takana olevan perustan. Lisäksi aika erottelee kirjat, jotka jäävät elämään, ja siihen on aina joku syy. Vaikeat kirjat puolestaan antavat älyllisiä haasteita. Niiden eteen pitää nähdä vaivaa – kaiken kirjallisuuden ei tarvitse olla helppoa ja kevyttä. Minun ainakin täytyy myöntää, että vaikean kirjan  selättäminen tekee tyytyväiseksi.

Samaan aiheeseen liittyi myös Ville-Juhani Sutisen haastattelu, johon oli yhdistetty hänen viimevuotinen tietokirjallisuuden Finlandian voittanut teoksensa Vaivan arvoista ja tämänvuotinen uutuusteos Hajonneen maailman käyttöohje. Vaivan arvoista -kirjan olen lukenut, ja siinä käsitellään juuri syitä, miksi kannattaa paneutua pitkiin ja vaikeina pidettyihin kirjoihin.

Kolmen messuilla viettämäni päivän aikana kuuntelin tietysti monta kirjaesittelyä. Ulkomaalaisista vieraista valitsin Hernan Diazin. Romaania Luotto en ole lukenut, mutta sen neljän kertojan ratkaisu vaikuttaa mielenkiintoiselta. Diaz itse kuvasi sitä sanomalla, että kirja sisältää neljä kirjaa.

Jussi Pakkasvirta ja haastattelija Pirjo Hiidenmaa.

Suomalaisista nostan esille professori Jussi Pakkasvirran tietokirjan Francon kanssa? Kysymysmerkki nimessä on oleellinen. Kirja käsittelee Suomen ja Espanjan välisiä suhteita diktaattori Francon aikana. Muista tietokirjauutuuksista kiinostivat muun muassa Jonimatti Joutsijärven Mirkka Rekolan elämäkerta ja Lauri Timosen kirja ohjaaja Robert Bressonista.

Aloitin torstaina kirjamessuohjelmani kuuntelemalla Iida Turpeisen sekä Niina Kivilän ja Kati Saoneginin  yhteishaastattelun heidän kirjoistaan Elolliset ja Hillasuolla kaikki on toisin. Elolliset luin juuri ennen messuja, mutta en ole vielä blogannut siitä. Viimeinen ohjelmanumeroni sunnuntaina oli kaikkien aikojen Finlandia-voittajan julkistus. Lukijaäänestyksen perusteella voittaja oli Ulla-Lena Lundbergin Is (Jää).

Kirjamessuilua

 Vasemmalta: Lindstedt, Statovci, Matikainen-Soreau, Zambrano ja Blåfield

Helsingin Kirjamessujen teemana on tänä vuonna valta. Kuuntelin muutaman siihen liittyvän ohjelmanumeron. Otsikolla Identiteetit, ihmissuhteet: keiden äänet kuuluvat suomalaisessa kirjallisuudessa? keskustelivat kirjailijat Laura Lindstedt ja Pajtim Statovci, tutkija Maimouna Matikainen-Soreau, Téri Zambrano POC-lukupiiristä (POC = people of colour) ja messujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield. Keskustelussa todettiin muun muassa, että vähemmistöön kuuluvan kirjailijan on vaikea saada kirjojaan kustannetuksi ja sitten kun saa, häntä pidetään kulttuurinsa edustajana, mikä on yksinkertaistus. Päivälehtien käyttämästä vallasta oli kysymys keskustelussa Kritiikin klikit. Keskustelijoina olivat Helsingin Sanomien Aino Miikkulainen, Turun Sanomien Tuomo Karhu ja Ylioppilaslehden Adile Sevimli, haastattelijana kriitikko Ville Hänninen. Kritiikit vähenevät esimerkiksi siksi, että lehtien kustantaminen keskittyy ja sama kritiikki ilmestyy monessa lehdessä. Kritiikkien saamia klikkauksia seurataan, eivätkä ne ole lehtien luetuinta aineistoa. Tämä keskustelu kiihtyi lopuksi, kun puhuttiin tietokirjojen kritiikkien vähyydestä.

Pienkustantamopaneeli liittyi myös valta-teemaan. Pienkustantamot julkaisevat kirjallisuutta, joka ei pääse suurten kustantamojen ohjelmaan. Kääntäjä Kaija Anttosen kustantamo Kieletär Inari julkaisee saamesta suomeksi käännettyjä kirjoja. Latvialaista kirjallisuutta suomentaa ja julkaisee Mirja Hovila. Hänen kustantamonsa on Paperiporo. Heikki Karjalainen suomentaa englannista ja julkaisee Moebius-kustantamossaan omien sanojensa mukaan "hyvää kirjallisuutta". Terra Cognita oli paneelin ainoa kustantamo, jonka tiesin ennestään. Kimmo Pietiläisen  kustantamo on erikoistunut luonnontieteeseen ja tekniikkaan.

Valtaa sivuttiin myös Outi Hytösen vasta ilmestyneen Annikki Kariniemen elämäkerran esittelyssä, jossa puhuttiin biofiktion ja elämäkerran eroista ja kirjailijan vastuusta lukijalle, kun hän luo kuvaa kohteestaan.

Oikealta: Kolari, Kallio, Järvinen ja haastattelija (jonka nimi meni minulta ohi)

Tekoälykeskusteluja kuuntelin kaksi. Ensimmäisessä uudet kirjat julkaisseet Aleksi Kallio ja Jukka Kolari sekä Petteri Järvinen puhuivat siitä, mitä tekoäly on, miten se on kehittynyt, miten se eroaa ihmisestä ja millainen uhka se on. Toisen keskustelun otsikko oli Tietokirjojen ja tutkitun tiedon merkitys tekoälyn aikakaudella. Siihen oli saatu Petteri Järvisen lisäksi keskustelijoiksi filosofi Maija-Riitta Ollila ja tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos. Siitä jäi mieleen mm. tekoälyn kutsuminen "sana-arvauskoneeksi", tekijänoikeusongelmat, jotka ovat jo johtaneet oikeusjuttuihin, ja ajatus, että tekoäly vaikuttaa siihen, miten ymmärrämme etiikan. Asiantuntijoiden puhetta olisi mielellään kuunnellut kauemmin kuin parikymmentä minuuttia. Tällaisista suurista aiheista kirjamessuilla voisi olla pitempiä keskusteluja.

Suosikkiaiheitani kirjamessuilla on kääntäminen. Ville Keynäs on tehnyt kulttuuriteon suomentaessaan Georges Perecin romaanin Häviäminen. Se on kirjoitettu ilman ranskan yleisintä kirjainta e. Keynäs suomensi kirjan ilman suomen yleisintä kirjainta a. Hän puhui kääntämisen prosessista ja vaikeuksista ja kertoi selventäviä anekdootteja. Toinen kuuntelemani kääntämiskeskustelu käsitteli Annie Ernaux'ta. Suomentaja Lotta Toivanen sanoi, että käännöksessä jokainen sana on tärkeä, koska Ernaux'n tekstit ovat lyhyitä ja kieli eleetöntä ilman maalailua. Toivanen hioo suomennostaan niin, että editointikierroksia voi olla jopa kymmenen.

Tässä oli vain muutama poiminta torstain ja perjantain ohjelmasta. Jatkan messuilua ja kirjoittamista sunnuntaina.

Tällä viikolla Helsingin Kirjamessuille!

 

Kävin läpi Helsingin Kirjamessujen ohjelman ja tein itselleni pitkän listan esityksistä, jotka haluaisin nähdä. Niitä kaikkia en varmaankaan seuraa, koska Kirjamessut on hyvin intensiivinen tapahtuma, ja jossain vaiheessa yleensä väsähdän. Sitä paitsi käytän aikaa Antikvaarisilla kirjamessuilla. Siellä tekee usein hyviä löytöjä. Aikaa pitää varata myös muiden myyntipöytien tutkimiseen.

Valitsin pitkältä listaltani muutaman vinkin keskusteluista ja kirjaesittelyistä:

Torstai

11:00 Hakaniemi Elolliset & Hillasuolla kaikki on toisin. Iida Turpeinen, Niina Kivilä, Kati Sanoegin, haast. Ville-Juhani Sutinen

15:00 Hakaniemi Kritiikin klikit: Kirjallisuuskritiikki päivälehdissä. Aino Miikkulainen, Adile Sevimli, Ville Hänninen

16:30 Töölö Suomentaja Lotta Toivanen ja nobelisti Annie Ernaux’n tuotanto. Haast. Anna Baijars

17:30 Hakaniemi Suuri humanismikeskustelu. Lotta Aarikka, Piia Alvesalo, Tuomas Heikkilä, Ilkka Niiniluoto, Karo Hämäläinen

 

Perjantai

13:00 Suomenlinna Francon kanssa? Suomi, Espanja ja kylmä sota. Jussi Pakkasvirta

14:00 Töölö Historiallisen romaanin uusi tuleminen. Vappu Kannas, Anu Vähäaho

15:30 Kruununhaka Tiedetori: Tietokirjojen ja tutkitun tiedon merkitys tekoälyn aikakaudella. Petteri Järvinen, Maija-Riitta Ollila, Teemu Roos, haast. Lauri Järvilehto

18:00 Esplanadi Robert Bresson, tiiviin elokuvailmaisun korkein aste. Lauri Timonen

 

Lauantai

11:30 Suomenlinna Eric Tigerstedt – Suomen Tesla. Markus Hotakainen

12:00 Senaatintori Kustantajat, kirjailijat, kriitikot: Kuka käyttää valtaa kirjallisuudessa? Saara Turunen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Ville Hytönen, Vesa Rantama, Salla Vuorikoski

15:30 Suomenlinna Korvaamattomat – kertomuksia maailman avainlajeista. Juha Kauppinen, Janne Toriseva

18:00 Töölö Klassikko ankkurina. Rosa Meriläinen, Hannu Mäkelä, Kirsi Piha

 

Sunnuntai

11:30 Töölö Ikuisesti ajankohtaiset Edith Södergran ja Emily Dickinson. Vappu Kannas, Agneta Rahikainen

12:30 Töölönlahti Klassikolla päähän! – Eli vanhojen ja vaikeiden kirjojen arvo. Vehka Kurjenmiekka, Rasmus Tillander, Marko Suomi

14:00 Senaatintori Luotto. Hernan Diaz, haast. Ville Båfield

16:30 Töölö 40 vuotta Finlandia-kirjoja. Keskustelu & Kaikkien aikojen Finlandia-voittaja -äänestyksen tulokset