Ane Rielin Pihka sai parhaalle pohjoismaiselle rikosromaanille myönnettävän Lasiavain-palkinnon 2016. Pihkassa on kolme kertojaa: kaikkitietävä kertoja, alle kouluikäinen Liv ja Livin äiti. Äidin osuudet ovat Liville kirjoitettuja kirjeitä, jotka muuttuvat lyhyiksi lappusiksi, kun hänen olonsa huononee. Alussa Liv kertoo, kuinka isä tappoi isoäidin. Lukija elää perhetragediaa Livin silmin.
Perhe
asuu eristäytyneenä saaressa, jonka
yhdistää suurempaan saareen kapea kannas. Livin isällä Jensillä on puusepänverstas.
Jens kerää tavaraa, romua, jota on lopulta joka paikassa. Sitä on pihalla ja sitä
on kaikissa huoneissa, niin että seinät peittyvät. Hän on opettanut Livin
taitavaksi varkaaksi, joka käy öisin retkillä naapurisaaren kylässä. Kun Jens
erakoituu aina vain pahemmin, perheestä tulee riippuvainen Livin tuomasta
ruoasta. Jens on perinyt keräysvimman isältään, mutta hänen kohdallaan se
kasvaa hillittömäksi. Livin ennen kaunis äiti on lihonut muodottomaksi ja makaa
sängyssä odottaen kuolemaa.
En
luokittelisi Pihkaa rikosromaaniksi. Se on romaani ihmisistä, joiden
elämänhallinta on täysin karannut käsistä, ihmisistä, jotka tarvitsisivat apua,
kuten Livin äiti yhteen lappusistaan kirjoittaa. Lukijana seurasin
ahdistuneena, pelastuuko Liv mahdottomasta elinpiiristään. Muutenkin Pihkan
tunnelma ja jotkut sen kohtaukset ovat sellaisia, että kirja ei sovi herkille
lukijoille.
Pihkaan verrattuna Lone Theilsin Kohtalokas merimatka on tavanomainen dekkari. Se on ensimmäinen osa toimittaja Nora Sandista kertovassa sarjassa. Toisen osan Runoilijan vaimo olen lukenut aiemmin. Väärä järjestys ei mitenkään haitannut lukemista. Nora asuu Lontoossa ja tekee töitä tanskalaiselle Globalt-lehdelle. Kirjailija Theilsillä on samanlainen tausta. Hän on ollut Politiken-lehden ulkomaankirjeenvaihtaja Lontoossa. Ainakin hän tuntee hyvin toimittajan työn.
Nora ostaa englantilaisen
pikkukaupungin antikvariaatista vanhan matkalaukun, jonka sisällä on kuvia
tytöistä. Niiden joukossa on kuva kahdesta tanskalaisesta tytöstä autolautalla.
Kuvat johtavat Noran sarjamurhaajan jäljille. Vaikka Nora on yhteydessä
poliisiin, hän joutuu lopussa käyttämään potkunyrkkeilytaitojaan selvitäkseen
hengissä. Juoni on sen verran kiemurainen ja oma-aloitteinen ja neuvokas Nora niin
hyvä hahmo, että taidan jatkaa tämän sarjan parissa.
Ane Riel: Pihka
Suomentanut Katriina Huttunen
Aula & Co 2017, äänikirjan kesto 7 h 36, lukija Anni Kajos
Kuuntelin kirjaston Ellibs-palvelusta
Tanskankielinen alkuteos Harpiks 2015
Lone Theils: Kohtalokas merimatka
Suomentanut Kari Koski
Aula & Co 2016, 380 s.
Tanskankielinen alkuteos Pigerne fra Englandsbåden 2015
***********
Livin isä on niin erikoinen, että sijoitan Pihkan
Helmet-haasteen kohtaan 46. Kirjassa on epätavallinen mies tai poika.
Kohtalokas merimatka sopii kohtaan 12. Kirjan nimi liittyy veteen.
Kummankin kirjailijan teoksia olen lukenut. Pidän enemmän Ane Rielin kirjoista. Pihkassa on todella pahahenkinen ilmapiiri, joka liippasi jo lähes kauhun puolelle. Pihkan voisin lukea uudestaankin.
VastaaPoistaTheilsin kirjat ovat hyvätasoisia tavallisia dekkareita, jollaisia joskus haluaa lukea. Rielin Pihka oli minulle melkeinpä liian outo.
Poista